CPAP-hoidon käyttötunnit ovat yhteydessä uniapneapotilaiden sydän- ja verisuonitautien riskiin (Väitös: LL Minna Myllylä, 2.10.2020, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia)
Ylähengitysteiden ahtautumisesta johtuva uniapnea eli obstruktiivinen uniapnea on yleinen sairaus, johon liittyy vakavia terveysriskejä, kuten suurentunut sydän- ja verisuonitautisairastuvuus sekä aineenvaihdunnan toimintahäiriöt. LL Minna Myllylä selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan ylipaine- eli CPAP-hoidon vaikuttavuutta obstruktiivisen uniapnean hoidossa. Tutkimuksen perusteella mahdollinen suotuisa vaikutus sydän- ja verisuonitautisairastavuuteen edellyttää CPAP-laitteen käyttöä yli 4–6 tuntia päivässä.
Obstruktiivisessa uniapneassa ylähengitystiet ahtautuvat toistuvasti unen aikana aiheuttaen hengitysilmavirtauksen rajoittumista, hengityskatkoksia ja unen rakenteen pirstaleisuutta. Obstruktiivisen uniapnean ensisijainen hoitomuoto on CPAP-hoito, jossa ilmateihin johdetaan CPAP-laitteen avulla ahtautumista estävä jatkuva positiivinen paine.
– CPAP-hoidon on ajateltu liittyvän pienempään sydän- ja verisuonitautien riskiin obstruktiivista uniapneaa sairastavilla, mutta erityisesti satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa hoidon vaikuttavuuden arviointi on ollut haasteellista puutteellisten käyttötuntien vuoksi, Minna Myllylä toteaa.
Myllylä selvitti väitöskirjatutkimuksessaan pitkäaikaisen CPAP-hoidon vaikuttavuutta obstruktiivisessa uniapneassa. Tutkimuksessa oli mukana 1030 pitkäaikaisesti hoitoon sitoutunutta potilasta ja 1030 verrokkia, jotka olivat lopettaneet CPAP-hoidon lääkärin suosituksesta huolimatta. Verrokit oli kaltaistettu iän, sukupuolen ja obstruktiivisen uniapnean vaikeusastetta kuvaavan apnea-hypopnea-indeksin suhteen.
CPAP-hoito yli 4–6 tuntia päivässä liittyi pienempään sydän- ja verisuonitautien riskiin
Myllylä havaitsi väitöskirjassaan, että riski sairastua sydän- ja verisuonitautiin oli alentunut ainoastaan niillä CPAP-hoidetuilla potilailla, jotka olivat käyttäneet CPAP-laitetta keskimäärin yli 4–6 tuntia päivässä. Tätä matalammilla käyttötunneilla suotuisaa vaikutusta ei havaittu, kun muut tekijät kuten ikä, sukupuoli ja lähtötilanteen liitännäissairastavuus oli huomioitu.
CPAP-hoidettujen potilaiden keskimääräinen seuranta-aika oli 9 vuotta. Heidän sydän- ja verisuonitautitapahtumiensa ilmaantumista verrattiin verrokkipotilaisiin.
– Tulosten perusteella CPAP-laitetta tulisi käyttää yli 4–6 tuntia päivässä, jotta voitaisiin saavuttaa mahdollinen suotuisa vaikutus sydän- ja verisuonitautisairastuvuuteen. Optimaalisesti käyttötuntien tulisi olla yli 6 tuntia päivässä. Tätä puoltaa myös se, että kokonaiskuolleisuuden todettiin olevan matalampi vain näillä potilailla, Myllylä kertoo.
Nuoret ja vaikeasti lihavat potilaat suurimmassa riskissä lihoa CPAP-hoidon aikana
Lihavuus on obstruktiivisen uniapnean merkittävin riskitekijä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on raportoitu painon pysyvän muuttumattomana tai jopa nousevan CPAP-hoidon aikana. CPAP-hoidon vaikutusta painon kehitykseen on tutkittu kuitenkin lähinnä lyhytaikaisesti.
Myllylä havaitsi väitöstutkimuksessaan CPAP-hoidetuilla potilailla ryhmätasolla vähäisen painonnousun, joka oli vastaava kuin suomalaisessa keski-ikäisessä väestössä yleensä.
Lähtötilanteessa CPAP-hoidettujen paino oli kuitenkin huomattavasti suurempi kuin vertailuväestössä. Painon muutoksia tutkittiin lisäksi yksilötasolla, jolloin jokaisen potilaan painon kehitystä arvioitiin erikseen. Potilaiden keskimääräinen seuranta-aika oli 7 vuotta.
– Yksilötasolla 10 % potilaista lihoi merkittävästi CPAP-hoidon aikana. Huolestuttavaa on, että nämä potilaat olivat nuoremmasta iästään huolimatta jo lähtötilanteessa vaikeammin lihavia kuin muut CPAP-hoidetut potilaat, Myllylä kertoo.
– Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että lihominen CPAP-hoidon aikana on todennäköisempää kuin laihtuminen. Elintapahoitojen tärkeyttä tulisi painottaa kaikille ylipainoisille uniapneapotilaille CPAP-hoidon aloituksen yhteydessä ja erityisesti niille, jotka ovat nuorempia ja vaikeasti lihavia jo lähtötilanteessa, Myllylä korostaa.
***
LL Minna Myllylä esittää väitöskirjansa ”LONG-TERM CPAP USE IN OBSTRUCTIVE SLEEP APNEA: EFFECTS ON CARDIOVASCULAR OUTCOMES, WEIGHT CONTROL AND MOTOR VEHICLE ACCIDENTS” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 2.10.2020 klo 12 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Hannu Kankaanranta (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Tarja Saaresranta (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia.
Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä. Yleisö voi seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/65613645192
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: p. 0405325586, msmyll@utu.fi
