Vain puolet aktiivisesti tupakoivista potilaista oli keskustellut tupakoinnin lopettamisesta lääkärin kanssa, käy ilmi LL Eveliina Hirvosen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Astmapotilaiden tupakointiin ja työkykyyn painottuvassa tutkimuksessa todettiin myös vaikean astman ja monisairastavuuden lisäävän riskiä työkyvyn heikkenemiselle.
Suomessa tupakointi on vähentynyt merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta edelleen 14 prosenttia suomalaisista tupakoi päivittäin. Tupakointi on merkittävin estettävissä oleva kuolleisuuden aiheuttaja. Se lisää monien sairauksien riskiä sekä huonontaa jo todettujen sairauksien ennustetta ja hoidon tehoa.
– Riski sairastua esimerkiksi syöpään, aivo- ja sydäninfarktiin sekä keuhkosairauksiin on selkeästi suurempi tupakoimattomiin verrattuna. Tupakointi heikentää myös monien lääkkeiden, kuten tavallisten astmalääkkeiden, tehoa, Eveliina Hirvonen taustoittaa.
Kaksi kolmasosaa tupakoitsijoista haluaisi lopettaa tupakoinnin. Tupakoinnin lopettaminen on usein pitkällinen prosessi, joka vaatii tukea.
– Terveydenhuollon tehtävänä on kysyä potilaan tupakoinnista, motivoida tätä elintapamuutokseen ja tarjota apua tupakoinnin lopettamiseen. Useat tupakoinnin haittavaikutuksista eivät ole silminnähtävissä ja onkin tärkeää viestittää tupakoitsijalle lopettamisen merkityksestä hänen sairauksien kannalta, Hirvonen painottaa.
Hirvonen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että vain 60 prosenttia sairauskertomuksista sisälsi tiedon potilaan tupakoinnista tai tupakoimattomuudesta. Hieman alle puolet aktiivisesti tupakoivista oli keskustellut tupakoinnin lopettamisesta lääkärin kanssa ja neljä prosenttia käynyt vieroitushoitajan luona.
– Analyysit tehtiin sairauskertomustekstien pohjalta, joten todellisuudessa keskustelu on todennäköisesti hieman aktiivisempaa kuin mitä kirjataan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettemme ota tupakoinnin lopettamista riittävästi puheeksi, vaikka sillä on merkittävä vaikutus hoitojen tehoon ja esimerkiksi leikkausriskien pienenemiseen, Hirvonen pohtii.
Tekoälystä uusia työkaluja lääketieteellisen tutkimuksen vauhdittamiseksi
Sairauskertomustekstien analysointiin käytettiin sääntöpohjaisia menetelmiä sekä tekoälyyn ja syväoppimiseen perustuvaa algoritmia, mikä mahdollisti 35 650 potilaan kertomustekstien analysoimisen suhteellisen vaivattomasti.
– Potilastietojärjestelmät sisältävät nykyään valtavan määrän sähköisessä muodossa olevaa dataa, jonka hyödyntämiseen tarvitaan tehokkaita luonnollisen kielen analysoinnin työkaluja. Suomen kieli, lääketieteellisen tekstin rakenne ja sanasto sekä tietoturva-asiat tuovat kuitenkin lisähaasteita mallien kehittämiselle, Hirvonen kertoo.
Syväoppimiseen perustuvan tupakkaluokittelijan toimivuus osoittautui hyväksi ja algoritmin taustalla olevaa kielimallia voidaankin myöhemmin hienosäätää myös muihin tutkimustarpeisiin.
Vaikea astma ja monisairastavuus lisäävät riskiä astmapotilaiden työkyvyn laskulle
Tutkimuksen toisessa osassa seurattiin astmapotilaiden työkykyä kymmenen vuoden ajan kyselylomakkeiden avulla. Potilaista 70 prosentilla työkyky pysyi hyvänä läpi seuranta-ajan, mutta 30 prosenttia potilaista koki työkyvyn huonoksi, mikä heijastui muun muassa sairauspoissaoloina. Astman vaikeusaste, potilaan samanaikaisten sairauksien ja etenkin psykiatristen sairauksien määrä, ylipaino ja fyysinen työ osoittautuivat merkittäväksi riskitekijöiksi huonoksi koetulle työkyvylle.
– Riskipotilaiden astman ja muiden sairauksien kokonaisvaltainen hoito, tavallista tiheämmät kontrollikäynnit ja esimerkiksi varhainen ohjaaminen kevyempiin töihin ovat oleellista työelämässä pysymisen kannalta, Hirvonen summaa.
***
LL Eveliina Hirvonen esittää väitöskirjansa ”Smoking assessment and work ability trends in asthma patients – prospective and retrospective study approach” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.10.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä: https://utu.zoom.us/j/67186698973 (salasana 014930)
Vastaväittäjänä toimii professori Juha Pekkanen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Tarja Saaresranta (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: rievhi@utu.fi
