Asiasana: biolääketieteen laitos

FM Laura Virtasen patologian alan väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten suomalaisessa väestössä esiintyvä LMNA-geenimutaatio vaikuttaa solujen tuman rakenteeseen ja solujen elinkelpoisuuteen sekä miten nämä muutokset vaikuttavat perinnöllisen laajentavan kardiomyopatian syntyyn. Tutkimuksessa selvisi, että mutaatio heikentää tumaa suojaavan tumalevyn rakennetta ja herkistää solut solukuolemalle stressin aikana.

Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan äidin raskausajan stressin eli masennus- ja ahdistusoireilun yhteys tyttövauvojen stressinsäätelyjärjestelmän toimintaan muuttuu vauvan iän myötä. Biolääketieteilijä Susanna Kortesluoman FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa tehdyt havainnot laajentavat aikaisempia tutkimustuloksia äidin raskausajan psyykkisen hyvinvoinnin merkityksestä lapsen stressinsäätelyjärjestelmän kehitykselle.

Turun ja Tampereen yliopistojen tutkijoita osallistui yhdessä muun muassa Karoliinisen instituutin sekä Radboud University Medical Centerin kanssa laajaan kansainväliseen validointitutkimukseen, jossa selvitettiin tekoälyn käyttöä eturauhassyövän diagnostisessa määrityksessä. Tutkimus osoittaa tekoälyjärjestelmien tunnistavan ja gradeeraavan eturauhassyövät eri maista peräisin olevista näyteaineistoista patologien tarkkuudella. Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että tekoälyjärjestelmät soveltuvat eturauhassyövän diagnostiikan tukityökaluksi vastuullisesti käytettynä.

OKM:n korkeakoulutuksen Jobitti-kehittämishankkeen alulle panema opetusyhteistyö jatkuu edelleen laajennetulla kokoonpanolla. Jobitin aikana syntyneet tulokset ja hankkeen tuottamat verkko-opetusmateriaalit mahdollistavat laajemman kurssitarjonnan opiskelijoille ja vertaistukea opettajille.

Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen saa 10 000 euron arvoisen A.I. Virtanen -palkinnon tunnustuksena laaja-alaisista tutkimuksistaan bakteerien merkityksestä ihmiselle. Huovinen on tutkinut antibioottien käyttöä infektioiden hoidossa, bakteerien antibioottiresistenssiä sekä viime vuosina suolistomikrobiston ja terveyden välisiä yhteyksiä. Huovisen tutkimus on myös käytäntöön sovellettavaa ja hän on aktiivinen tieteen popularisoija.

Kliinisten tutkimusten potilasrekrytoinnin haasteet tulevat lisäämään tarvetta potilastietojärjestelmissä käytettäville hakusovelluksille, käy ilmi FM Niina Laaksosen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Terveydenhuollon organisaatioiden sähköisillä potilastiedoilla on tärkeä merkitys tutkittavien löytämisessä ja rekrytoinnissa. Laaksosen tutkimuksessa havaittiin kuitenkin tarve hakusovellusten, potilastietojärjestelmien ja lainsäädännön kehittämiselle.

Kliinisen mikrobiologian ja infektiotautien Pohjoismaiden suurin vuosittainen tieteellinen kokous järjestetään Turussa 3.–6.9.2021. Tilaisuus kokoaa noin 200 alan asiantuntijaa ja tutkijaa ajankohtaisten luentojen ja tieteellisten esitysten pariin Turun Logomoon. Alan ammattilaisten tapahtuman koronaturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota.

Koronavirus käynnisti paitsi pandemian, myös tutkimusten aallon. Keväällä 2020 käytännössä kaikki virologit eri puolella maailmaa alkoivat tutkia uutta, tuntematonta virusta. Hihat käärittiin myös Turun yliopistossa ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Puolentoista vuoden jälkeen virukseen liittyviä kansainvälisiä lääketieteellisiä julkaisuja löytyy PubMedistä jo noin 170 000 kappaletta, mikä on täysin poikkeuksellinen määrä.

MD Valeriy M. Paramonovin Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja tiivistää monialaisen synteettisiä nanokantoaineita syövän hoidossa tarkastelleen tutkimuksen tulokset. Tutkimus korostaa, että nanohiukkasten ja elävien solujen vuorovaikutus on monimutkaista ja lääkkeiden tehokkaaseen kohdentamiseen syöpäkasvaimiin liittyy haasteita. 

Vain 14 prosentilla suomalaisista leikki-ikäisistä on hyvä ruokavalion ravitsemuksellinen laatu, selviää Turun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Ruokavalion laadun ja lasten ylipainon välillä ei tutkimuksessa kuitenkaan todettu yhteyttä.