Miten arkaluonteista terveysdataa voi hyödyntää vastuullisesti tieteellisessä tutkimuksessa tai miten tekoäly auttaa tekemään läpimurtoja lääketieteen tutkimuksessa? ECCB2024-konferenssi kokoaa Turkuun laskennallisen biologian ajankohtaiset teemat ja kansainväliset tutkijat.
SYS-LIFE-tutkijatohtoriohjelma julkisti ohjelman ensimmäisellä hakukierroksella valitut 11 tutkijaa ja heidän hankkeensa. Seuraava haku avataan syksyn 2024 aikana.
Kaikki elimistön puolustussolut eli valkosolut eivät tuhoa syöpäsoluja, vaan osa edesauttaa syövän kasvua. Eri valkosolutyyppien tasapaino määrää, toimiiko immuunijärjestelmä enemmän syöpää tuhoavana vai sen kasvua tukevana.
Turun ja Helsingin yliopistojen yhteistyöprojektissa on kehitetty PET-kuvantamismenetelmä kantasolusaarekkeiden seurannalle. Menetelmän avulla voidaan määrittää siirteiden koko ja arvioida niiden laatua, mikä parantaa tyypin 1 diabeteksen solukorvaushoitojen turvallisuutta ja tehokkuutta
Emil Aaltosen Säätiön hallitus on jakanut vuoden 2024 projektiapurahajaossa kolmelletoista tutkimusryhmälle 200 000 euron rahoituksen. Turun yliopistoon apurahoja myönnettiin kahdelle tutkimusryhmälle.
Turun yliopiston biolääketieteen laitoksella kokeiltiin virtuaalitodellisuuden käyttöä kudoksen kolmiulotteisuuden ja kasvainten histologian opetuksen apuna.
Syöpäkudoksissa runsaina joukkoina esiintyvät valkosolut, makrofagit, pyritään uusilla täsmähoidoilla ohjelmoimaan uudelleen, jotta ne alkaisivat taistella syöpäsoluja vastaan. Makrofageihin kohdistuvia hoitomuotoja on markkinoilla vasta muutama, mutta niistä odotetaan apua erityisesti potilaille, joihin nykyiset puolustusjärjestelmää aktivoivat syöpälääkkeet tehoavat heikosti.
Turun yliopiston tutkijat ovat löytäneet uuden toiminnan TIMP-1-proteiinille. He havaitsivat, että proteiini, jonka tiedetään ehkäisevän elimistön solujen ja kudosten vaurioitumista, on keskeisessä roolissa, kun immuunijärjestelmä taistelee syöpää vastaan.
Suomalaisten toivelapsiluku on 2, mutta tästä ollaan kaukana: todellisuudessa luku on 1,3 lasta. Vajetta paikataan hedelmällisyyshoidoilla, mutta niistä alle viidennes onnistuu. Ympäristökemikaalit todennäköisesti heikentävät hedelmällisyyttä, joten niitä on tutkittava entistä tarkemmin, kirjoittaa fysiologian professori Jorma Toppari. Kirjoitus on julkaistu alunperin MustRead Akatemiassa.