Syöpäkudoksissa runsaina joukkoina esiintyvät valkosolut, makrofagit, pyritään uusilla täsmähoidoilla ohjelmoimaan uudelleen, jotta ne alkaisivat taistella syöpäsoluja vastaan. Makrofageihin kohdistuvia hoitomuotoja on markkinoilla vasta muutama, mutta niistä odotetaan apua erityisesti potilaille, joihin nykyiset puolustusjärjestelmää aktivoivat syöpälääkkeet tehoavat heikosti.
Turun Yliopiston InFLAMES-lippulaivan tutkijat dosentti Maija Hollmén ja väitöskirjatutkija Jenna Rannikko ovat tehneet laajan katsauksen potilastutkimuksista, joissa on selvitetty uusien makrofageja aktivoivien syöpälääkekandidaattien turvallisuutta ja tehokkuutta.
Katsaus toi esille lääkekehityksen ongelmakohtia ja mahdollisia ratkaisumalleja kehitystyön tehostamiseksi.
– Viime vuosikymmenen aikana valtava määrä uusia makrofageihin kohdistuvia lääkkeitä on edennyt potilastutkimuksiin asti, mutta markkinoille ja hoitokäyttöön niitä on hyväksytty vasta yksittäisiä, kertoo Hollmén.
Tämä johtuu siitä, että lääkkeen matka potilastutkimuksien aloittamisesta hyväksytyksi hoitomuodoksi on pitkä ja epävarma. Monet uudet lääkkeet toimivat eläinmalleissa erinomaisesti, mutta potilailla tehokkuus on alhaisempi.
Hoitotulokset ovat yksilöllisiä
Kuten muillakin puolustusjärjestelmää aktivoivilla lääkkeillä, makrofageihin kohdistuvilla terapioilla hoitovasteet ovat hyvin yksilöllisiä.
– Erityisenä haasteena on osata kohdistaa uusi hoito oikeille potilaille. Tässä tarvitaan laaja-alaista tietoa lääkkeen toimintamekanismeista, ja siksi on tärkeää jatkaa perustutkimusta myös lääkkeen edettyä potilastutkimuksiin, kertoo Rannikko.
– Parhaimmillaan uusi tutkimustieto parantaa lääkkeen mahdollisuuksia tulla hyväksytyksi hoitomuodoksi, kun tutkimustuloksia hyödyntämällä osataan suunnitella kohdennetumpia potilastutkimuksia. Syövän hoito myös kehittyy yhä yksilöllisempään suuntaan, ja tutkimus voi auttaa löytämään parhaiten toimivia hoitoyhdistelmiä sekä merkkiaineita hoidosta hyötyvien potilaiden tunnistamiseksi, jatkaa Hollmén.
Tehokkaampia hoitoja joudutaan vielä odottamaan
Hollménin ja Rannikon katsaus korostaa uusimpien tutkimusmenetelmien tuottaman tiedon käyttämistä, kun tutkitaan lääkkeiden vaikutuksia ja suunnitellaan potilastutkimuksia. Uusilla menetelmillä voidaan seurata hoidon vaikutuksia jopa yksittäisten puolustus- ja syöpäsolujen tasolla. Tällöin pystytään yhä tarkemmin yhdistämään nähty hoitovaste potilaan kasvaimen ja puolustusjärjestelmän ominaisuuksiin, mikä voisi tulevaisuudessa taata yksilöllisemmän hoidon valinnan.
Jenna Rannikko toteaa, että uusien tutkimusmenetelmien ansiosta tutkijat ymmärtävät entistä yksityiskohtaisemmin puolustussolujen toimintaa kasvaimessa. Uuden tiedon näkyminen tehokkaampina hoitotuloksina vie silti vielä aikaa.
- Kuitenkin jo nyt on onnistuttu kehittämään kohdennetumpia lääkemolekyylejä ja annostelumuotoja, jotka vaikuttavat tehokkaammin kasvaimen makrofageihin ja aiheuttavat vähemmän sivuvaikutuksia. Lisäksi tulevaisuudessa laboratoriossa käytetyillä kudosviljelymalleilla voidaan saada hyödyllistä ennakkotietoa lääkkeiden vaikutuksista potilaissa. Siten voimme kohdistaa potilastutkimukset kaikkein lupaavimpiin lääkekandidaatteihin, kuvailee Rannikko.
Katsausartikkeli julkaistiin British Journal of Cancer -julkaisusarjassa kesäkuussa 2024.
InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen, Suomen Akatemian tukema tutkimuksen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot.
