Asiasana: Tuorlan observatorio

Tiesitkö, että Kaarinan Tuorlassa on valmistettu 1950-luvulta lähtien maailman parhaita kaukoputkia? Entä tiedätkö, millaista on tähtitieteilijän työ? Tutustu Suomen suurimpaan tähtitieteelliseen observatorioon, sen perustajan Yrjö Väisälän (1891–1971) hämmästyttäviin tieteellisiin saavutuksiin sekä Väisälän jälkeen tulleiden Turun yliopiston tähtitieteilijäsukupolvien työhön. Museo aukeaa maanantaina 14.10. ja on auki syyslomaviikolla ma-to ja la klo 14–18.

Tähtitieteen tutkijat toteuttivat kansainvälisen kansalaistiedeprojektin, jossa ihmisiä kannustettiin osallistumaan kosmisten räjähdysten tunnistamiseen. Käynnissä olevan projektin ansiosta tutkijat ovat tehneet jo 20 uutta tähtitieteellistä löytöä.

Event Horizon Telescope -yhteistyöhanke eli EHT on julkaissut uusia kuvia supermassiivisesta mustasta aukosta galaksin Messier 87 keskustassa. Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston tutkijat olivat mukana muodostamassa kuvia uusista havainnoista.

Turun yliopiston johtama kansainvälinen ryhmä tähtitieteilijöitä löysi ensimmäiset signaalit molemmista massiivisista mustista aukoista, jotka kiertävät toisiaan galaksin OJ 287 keskustassa.

Juuri julkaistussa Nature-lehden artikkelissa Turun yliopiston tutkijoita sisältävän kansainvälisen tutkijaryhmän havainnot paljastavat fuusiosupernovan alkuperän. Heliumin vahvat spektriviivat sekä tällaisen supernovan havaitseminen ensimmäistä kertaa radioaalloilla osoittavat, että räjähtäneellä valkoisella kääpiötähdellä oli runsaasti heliumia sisältävä kumppanitähti. 

Kun neutronitähdet törmäävät, ne tuottavat voimakkaan räjähdyksen. Ensimmäinen tähtitieteilijöiden hyvin havaitsema törmäys on osoittanut, että vastoin odotuksia räjähdys oli täydellisen pallon muotoinen. Pallomaisen muodon syntyminen on tutkijoille vielä mysteeri, mutta löytö voi avata uusia ovia perusfysiikassa ja maailmankaikkeuden iän määrittämisessä. Turun yliopiston tutkijat olivat mukana Kööpenhaminan yliopiston astrofyysikkojen johtamassa kansainvälisessä yhteistyössä, jonka tuloksena löytö tehtiin. Tutkimus on juuri julkaistu Nature-lehdessä.

Tutkijat havainnoivat mustan aukon ympärillä havaittavaa röntgenhehkua ja selvittivät sen geometriaa. Tutkijoiden mukaan hehkun muoto ja suunta tukevat teoriaa, että röntgensäteet tulevat mustaan aukkoon virtaavasta levymäisestä materiaalista, joka on kohtisuorassa aiemmin kuvattuihin relativistisiin aineen ulosvirtauksiin, joita kutsutaan suihkuiksi. Havainnot auttavat ymmärtämään mustien aukkojen toimintaa ja miten ne kuluttavat niihin virtaavaa ainetta.

Satelliitein tehtävät röntgenhavainnot avaruuden kohteista rakentavat kokonaiskuvaa maailmankaikkeudestamme ja sen perustavanlaatuisista voimista. Väittelijä tarkasteli tutkimuksessaan useita eri neutronitähtiä ja havaitsi, että kahdella niistä neutronitähden magneettikentän rakenne on luultua monimutkaisempi. Lisäksi väittelijä havaitsi ensimmäistä kertaa neutronitähdellä poikkeuksellisen pyörimissuunnan.  

Turun yliopiston tutkijat havaitsivat kaksoistähtijärjestelmässä olevan mustan aukon pyörimisakselin olevan yli 40 astetta kallellaan tähtijärjestelmän kiertoradan akseliin nähden. Havainto haastaa nykyiset teoreettiset mallit mustien aukkojen luhistumisprosesseista.

Kanariansaarilla La Palmalla käynnissä oleva tulivuorenpurkaus ei tällä hetkellä vaikuta toisella puolella saarta sijaitsevan Turun yliopiston omistuksessa olevan Nordic Optical Telescope (NOT) toimintaan. La Palmalla sijaitsevalla observatoriolla on tällä hetkellä kolme suomalaista tutkijaa.