MSc Daniel Solymosin väitöstutkimuksen mukaan syanobakteerien kasvua teollisissa olosuhteissa voidaan nopeuttaa, kun sytokromi cM -nimistä proteiinia tuottava geeni poistetaan. Syanobakteerien kasvun nopeuttaminen voisi alentaa niiden kasvatuksen kustannuksia.
Ofioliitit ovat merellisen kuoren palasia, jotka ovat mantereiden törmäyksissä joutuneet mereltä maalle ja vuoristoihin asti. 95 miljoonaa vuotta sitten muodostunut Mawatin ofioliitti on jäännös Neotethyanin valtameren kuoresta ja on nyt osa Zagrosin vuoristoa Koillis-Irakissa. Ofioliittien tutkimus auttaa ymmärtämään merellisen kuoren kehitystä, laattatektoniikkaa ja Maan kehitystä.
Kliinisten tutkimusten potilasrekrytoinnin haasteet tulevat lisäämään tarvetta potilastietojärjestelmissä käytettäville hakusovelluksille, käy ilmi FM Niina Laaksosen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Terveydenhuollon organisaatioiden sähköisillä potilastiedoilla on tärkeä merkitys tutkittavien löytämisessä ja rekrytoinnissa. Laaksosen tutkimuksessa havaittiin kuitenkin tarve hakusovellusten, potilastietojärjestelmien ja lainsäädännön kehittämiselle.
Syanobakteerit, joita kutsutaan myös sinileviksi, kuuluvat bakteereihin, jotka fotosyntetisoivat samalla tavalla kuin kasvit. Vesistöissä syanobakteerit altistuvat jatkuvasti äkillisille valon voimakkuuden muutoksille, jotka johtuvat pääasiassa veden ja pilvien liikkeestä. Liiallinen valo voi vahingoittaa fotosynteettistä koneistoa ja aiheuttaa solukuoleman. Syanobakteereille on siksi kehittynyt mekanismeja, joilla ylimääräiset fotonit ja elektronit poistuvat turvallisella tavalla.
MS-tauti on yleistynyt Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Taudin esiintyvyydessä ja ilmaantuvuudessa on merkittäviä alueellisia eroja ja esiintyvyys on erityisen korkea Varsinais-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla. MS-taudin yleistymisestä huolimatta potilaiden sairaalahoitojaksot ovat Suomessa vähentyneet.
Arkeologinen tutkimus keskittyy usein laajoihin alueisiin ja aineistoihin. Tällaisessa lähestymistavassa syntyy helposti yleistyksiä, joissa menneisyyden monimuotoisuus jää havaitsematta. Ulla Moilanen tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa rautakauden ja keskiajan taitteen (noin 900–1400 jaa.) ruumishautauksia Ylä-Satakunnassa ja Hämeessä, ja pääsi yksilölähtöisellä lähestymistavalla uusien yksityiskohtien ja menneisyyden ihmisten jäljille.
Ranskassa koulun arkeen kuuluvat perinteisesti vahva kuri ja oppilaiden rangaistukset. Suomalaisen koulun rauhallisuus, oppilasmyönteisyys sekä oppilaan ja opettajan välinen luottamus kiinnostavat ranskalaisia perheitä.
FM Madhuri Hande on väitöstutkimuksessaan valmistanut DNA- ja RNA-oligonukleotideja, eli lyhyitä kyseisten nukleiinihappojen pätkiä, joissa joko ketjun päähän tai keskelle on liitetty palladasyklinen rakenne. Vastaavia rakenteita on aikaisemmin tutkittu vaihtoehtona syöpälääkkeenä käytetylle sisplatiinille, mutta niiden liittäminen osaksi oligonukleotidiketjua on onnistunut ensimmäisen kerran vasta joitakin vuosia sitten Turun yliopistossa.
Itsekontrollin puute nähdään usein yksilön epäonnistumisena. Valtiotieteiden maisteri Polaris Koi osoittaa väitöstutkimuksessaan, että itsekontrollissa onnistumiselle voi olla lukuisia esteitä, joista monet eivät ole yksilöstä itsestään kiinni. – Inhibitioon ja ’tahdonvoimaan’ keskittyvä keskustelu vaikeuttaa sitä, että kaikki voisivat tunnistaa itselleen soveltuvia itsekontrollin muotoja ja harjaantua niissä, Koi toteaa.
Pia Hovi toteaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että kulttuurin paikkalähtöinen ja elämäntapaperusteinen määrittely on hyvä tapa edetä kaupunkien suunnittelu- ja kehittämishankkeissa. Tällöin asukkaat ja muut osalliset voivat keskustella yhdessä toimen- tai viranhaltijoiden kanssa kulttuuri-käsitteestä ja siitä, mistä alueen kulttuuriset voimavarat muodostuvat.