Mari K. Niemen väitöstutkimuksesta selviää, että muutos median ja politiikan suhteessa on vaikuttanut merkittävästi suomalaiseen puoluejohtajuuteen. Media on ollut vauhdittamassa niin naisten nousua suurten puolueiden johtoon kuin populistisen johtajuuden läpimurtoa.
Kimmo Laakso tarkastelee väitöstutkimuksessaan tiedonkulun haasteita suuronnettomuuksiin varautumisessa ja niissä toimimisessa. Tutkimus osoittaa, että viranomaisten ja yritysten toiminnassa on paljon parannettavaa. Tutkimus tarjoaa myös ratkaisuja. ‒ Valtaosa esitetyistä parannuksista voidaan saavuttaa toimintatapojen ja asenteiden muutoksilla eivätkä ne vaadi suuria investointeja, Laakso sanoo.
Suomeen lapsena muuttaneet ja maassa aikuiseksi kasvaneet kurdinuoret liittävät suomalaisuuteen tietynlaisen ulkonäön ja syntyperän. Se sulkee heiltä pois mahdollisuuden kokea itsensä suomalaisiksi. Suomen kielen osaaminen, maan kansalaisuus, sosiaaliset suhteet ja välittömän asuinympäristön tunteminen antavat nuorille mahdollisuuden kokea Suomen kodikseen.
Äitien työajoissa on huomattavia eroja Euroopan maiden välillä. Sosiaalipolitiikan yliopisto-opettaja Milla Salin havaitsi väitöstutkimuksessaan, että eri työaikamuotojen – kokopäivätyö, osa-aikatyö ja työssäkäymättömyys – valintaan vaikuttavat sekä yhteiskunnan rakenne että yksilötason tekijät. – Mielenkiintoista on myös ns. kulttuuristen tekijöiden merkitys. Pidempää työaikaa tekevät ne äidit, joiden oma äiti on ollut lapsiperheaikanaan palkkatyössä, Salin sanoo.
Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella on kehitetty internetissä toimiva tukiohjelma masentuneille nuorille. Ohjelman avulla nuoret voivat saada luotettavaa tietoa terveydestään ja tehdä arkea tukevia itsehoitotehtäviä. TtM Marjo Kurjen väitöstutkimuksen mukaan nuorisopsykiatrisen avohoidon sairaanhoitajat kokevat ohjelman myönteisenä lisävälineenä nuorten hoidossa, vaikka käytännössä henkilökunta ei ole liittänyt sitä osaksi hoitoa. Ohjelman käyttöönotossa on huomioitava, miten se saadaan yhdistettyä osaksi perinteisiä työtapoja.
Romanialaiset ovat käyttäneet Dracula-turismia ikään kuin porttina tutustuttaessaan ulkomaiset matkailijat romanialaiseen historiaan, kulttuuriin, perinteeseen ja kulttuuriperinteeseen. Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessaan filosofian maisteri Tuomas Hovi on todentanut, että historiallista kulttuuriperintöä voi nostaa esille myös fiktiota hyödyntäen.
Filosofian maisteri Pauli Pihajoki kehitti väitöstutkimuksessaan uuden keinon osoittaa OJ287 -nimellä tunnetussa galaksiytimessä olevan kaksi lähellä toisiaan kiertävää supermassiivista mustaa aukkoa. – Tämän systeemin äärimmäiset olosuhteet muodostavat vaativan kokeen gravitaatioteorioille ja astrofysiikan malleille, Pauli Pihajoki sanoo.
Epilepsiakirurgialla voidaan auttaa osaa unenaikaisesta sähköisestä status epilepticuksesta (ESES) ja sen vuoksi tiedollisen kehityksen hidastumisesta kärsiviä lapsia. Lääketieteen lisensiaatti Maria Peltola osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että peräti 92 prosenttia etukäteen leikkaukseen soveltuviksi arvioiduista lapsista hyötyi leikkauksesta. Peltola kehitti myös ESES:n diagnosoimiseen sopivia aivosähkökäyrämittareita.
Kilpirauhassairauksista kärsivät saavat apua Turun yliopistossa väitöstutkimuksessaan herkempää ja tarkempaa diagnostiikkaa kehittäneen filosofian maisteri Tuomas Näreojan tutkimuksesta. Nanopartikkelileimojen sitouttamismekanismeja tutkineen Näreojan tuloksista voi tulevaisuudessa olla hyötyä useiden sairauksien diagnostisoinnissa.
Jari Björnen väitöstutkimuksessa kehitetty Turku Event Extraction System (TEES) on ohjelma monimutkaisia syy-seuraussuhteita mallintavien tapahtumäväitteiden (events) tunnistamiseen tieteellisistä artikkeleista. TEES on saavuttanut lukuisia ensimmäisiä sijoja tutkimusalan kansainvälisissä kilpailuissa ja sitä hyödynnetään kansainvälisesti lukuisissa biotieteellisissä tekstinlouhintaprojekteissa. Tieteellisen tiedon määrän jatkuvasti kasvaessa tarvitaan yhä tehokkaampia menetelmiä tiedon hakuun.