Fiktio voi toimia porttina todellisen kulttuuriperinteen esilletuontiin (Väitös: FM Tuomas Hovi, 16.8.2014, folkloristiikka)

08.08.2014

Romanialaiset ovat käyttäneet Dracula-turismia ikään kuin porttina tutustuttaessaan ulkomaiset matkailijat romanialaiseen historiaan, kulttuuriin, perinteeseen ja kulttuuriperinteeseen. Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessaan filosofian maisteri Tuomas Hovi on todentanut, että historiallista kulttuuriperintöä voi nostaa esille myös fiktiota hyödyntäen.

 

​Turun yliopiston tiedote 7.8.2014

Hovi on tutkinut Romanian Dracula-turismia eli turismia, joka liittyy joko fiktiiviseen vampyyrikreivi Draculaan tai historiallisena Draculana tunnettuun romanialaiseen hallitsijaan Vlad Seivästäjään. Hovi tarkastelee väitöskirjassaan sitä, miten romanialaiset ovat saaneet esille omaa historiaansa, perinnettään sekä kulttuuriperintöä ulkomaiseen fiktioon pohjautuvan Dracula-turismin kautta.
 
– Päätutkimuskysymyksenäni on, miten romanialaista kulttuuriperintöä ja kulttuuria voidaan tuoda esiin näennäisesti pinnallisen ja länsimaiseen populaarikulttuuriin pohjautuvan Dracula-turismin kautta. Ja siinä on onnistuttu. Draculan rinnalla matkanjärjestäjät esittelevät romanialaisten omaa perinnettä, Hovi sanoo.

Tutkimuksensa aikana Tuomas Hovin teki vuosina 2010 ja 2011 Romanissa kenttätöitä sekä tutustui kymmenen Dracula-turismia tarjoavan romanialaisen matkatoimiston WWW-sivustoihin. Tutkimusaineistona ovat internet-sivuilta löytyvät tarinat ja kuvat sekä matkaoppaiden käyttämät tarinat. Näin kertyi näkemys siitä, miten romanialaiset itse hyödyntävät Draculaa turismissaan.

– Dracula-turismi Romaniaan alkoi jo 1960–1970-luvulla, mutta toden teolla se on käynnistynyt 1990-luvun jälkeen. Nykyään Dracula-turismin itsessäänkin voi sanoa olevan romanialaista traditiota, jossa historiallisen Draculan rinnalla on myös fiktio vahvasti esillä, Hovi sanoo viitaten Bram Stokerin luomaan Dracula-hahmoon.
 
Hovin mukaan kulttuuriperintö ilmenee Dracula-turismissa kolmella eri tavalla: ylätasolla kuten esimerkiksi UNESCO:n kohteissa, alatasolla paikallisten ihmisten tai ihmisryhmien määrittelemänä sekä vastustuksen muotona.

Turismi auttaa kansanperinnettä säilymään

Kulttuuriperintö ja turismi yhdistyvät Hovin mukaan toisiinsa erottamattomasti.

– Yhtäältä yhteyden on nähty tuottavan epäautenttista ja väärennettyä perinnettä, ja tällöin sen on koettu muodostavan uhan kulttuuriperinnölle. Toisaalta yhteys on mielletty myös positiivisena asiana, sillä sen on nähty toimivan globalisoituvassa maailmassa kulttuuriperintöä, kulttuuria ja kansanperinnettä säilyttävänä tekijänä, Hovi sanoo.

Folkloristina Hovi tuo matkailun tutkimukseen uudenlaisen näkökulman. Työn keskiössä ovat perinteen ja folkloren hyödyntäminen sekä autenttisuuden käsitteen määrittely ja käyttö.

– Vaikka tutkimus käsittelee Dracula-turismia Romaniassa, ovat tutkimustulokset käytettävissä ja sovellettavissa myös laajemmin turismin ja kulttuuriperinnön välisen suhteen tutkimisessa. Hovi sanoo.

***

Lauantaina 16. elokuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Yliopistonmäki) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Tuomas Hovin väitöskirja ”Heritage through Fiction. Dracula Tourism in Romania” (Kulttuuriperintöä fiktion kautta. Dracula-turismi Romaniassa). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Regina F. Bendix Göttingenin Georg-August-yliopistosta Saksasta ja kustoksena professori Pekka Hakamies.

FM Tuomas Hovi on syntynyt 1979 Oulussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1999 Puolalanmäen lukiosta Turusta. Filosofian maisteriksi Hovi valmistui 2007 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii tohtorikoulutettavana. Väitös kuuluu folkloristiikan alaan.

Luotu 08.08.2014 | Muokattu 23.07.2021