Väitöstutkija kehitti mittareita unenaikaisen sähköisen status epilepticuksen diagnostiikkaan ja todensi epilepsiakirurgian hyötyjä (Väitös: LL Maria Peltola, 15.8.2014, kliininen neurofysiologia)
Epilepsiakirurgialla voidaan auttaa osaa unenaikaisesta sähköisestä status epilepticuksesta (ESES) ja sen vuoksi tiedollisen kehityksen hidastumisesta kärsiviä lapsia. Lääketieteen lisensiaatti Maria Peltola osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että peräti 92 prosenttia etukäteen leikkaukseen soveltuviksi arvioiduista lapsista hyötyi leikkauksesta. Peltola kehitti myös ESES:n diagnosoimiseen sopivia aivosähkökäyrämittareita.
ESES on aivojen poikkeava tila, jossa hermosolut tuottavat jatkuvaa piikkihidasaaltopurkausta hidasaaltounen aikana. ESES:iä esiintyy lähes yksinomaan lapsilla ja sen tarkkaa esiintyvyyttä ei tunneta. Yhtenä syynä on muun muassa se, ettei ESES:iä osata aina epäillä, esimerkiksi vaikeasti kehitysvammaisilla lapsilla.
Lääkehoitoon vastaamattomat potilaat hyötyivät epilepsiakirurgiasta
Puoliautomaattinen piikki-indeksin laskeminen ja uusi spatiaalisesti integroitu piikin voimakkuuden mittari ovat lupaavia ESES:n kvantitatiivisia EEG-mittareita
Perinteisesti ESES on diagnosoitu aivosähkökäyrästä visuaalisesti purkauksen määrää arvioimalla.
– Tämä on työläs ja subjektiivinen tapa, joka on altis ennakoimattomalle vaihtelulle, Peltola sanoo.
Tutkimuksessa validoitiin puoliautomaattinen ESES:n kvantifiointimenetelmä ja tutkittiin purkaukseen liittyvän piikin voimakkuuden mittaamista.
– Totesimme, että puoliautomaattinen purkauksen kvantifiointi ja purkausmäärän ilmaiseminen niin sanottuna piikki-indeksinä, on optimoiduilla ohjelma-asetuksilla ensimmäisen unitunnin EEG:stä on yhtä luotettava ja toistettava menetelmä kuin EEG-asiantuntijan käsityönä laskemaan piikki-indeksi. Tämä helpottaa huomattavasti purkausmäärän laskemista kliinisessä työssä, Peltola sanoo.
Objektiivinen puoliautomaattinen menetelmä auttaa arvioimaan hoidon tehoa CSWS-oireyhtymää sairastavilla potilailla. Se tuo myös kaivattua vertailukelpoisuutta tutkimuksiin, joissa selvitetään eri hoitomuotojen vaikutusta ja ESES:n patofysiologisia mekanismeja.
– ESES on hyvin monisyinen ilmiö eikä meidän pitäisi tuijottaa vain yhtä EEG-parametriä. Osassa aiemmista tutkimuksista on todettu, että purkausmäärä ei aina korreloi CSWS:n kliiniseen vaikeusasteeseen. Tämän vuoksi lähdimme tutkimaan myös muita EEG-mittareita, kuten purkauksen leviämistä ja piikkien voimakkuutta.
Uutena löydöksenä Maria Peltola havaitsi, että sähköhäiriöön liittyvän piikin amplitudi, jota perinteisesti on käytetty kliinisessä työssä piikin suuruuden mittana, on ESES:ssä hyvin vaihteleva ja siksi käyttökelvoton CSWS-oireyhtymän diagnostiikassa.
– Osoitimme, että tämä ongelma voidaan kiertää mittaamalla huippuamplitudin sijaan useammasta elektrodista integroitua piikin neliöllistä keskiarvoa hidasaaltounen aikaisesta EEG:stä. Näin saadaan kliiniseen käyttöön soveltuva vakaa piikin voimakkuuden mittari. Jatkotutkimukset selvittänevät kuinka suuri kliininen hyöty saadaan yhdistämällä useita eri EEG-mittareita CSWS-diagnostiikassa, Peltola sanoo.
***
Perjantaina 15. elokuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Mikro, auditorio, Kiinamyllynkatu 13) julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti Maria Peltolan väitöskirja ”Electrical status epilepticus during sleep – Continuous spikes and waves during sleep” (Unenaikainen sähköinen status epilepticus). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Esa Mervaala Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Satu Jääskeläinen.
LL Maria Peltola on syntynyt 1967 Turussa. Lääketieteen lisensiaatiksi hän valmistui 1994 Turun yliopistosta. Väitös kuuluu kliinisen neurofysiologian alaan.