Asiasana: Väitös

Turun yliopistossa väittelevä Leena Liusvaara tutki 14 koulun rehtoreiden näkemyksiä koulun kehittämisestä, rehtorin esimiestehtävästä ja siitä, miten nämä rehtorien näkemyksen mukaan vaikuttavat opettajien pedagogiseen hyvinvointiin. Tulokset osoittavat, että visionäärinen tapa kehittää koulua ei ole rehtorien arkipäivää, mutta yhteisten visioiden puutteesta huolimatta rehtorit kokevat opettajien voivan pedagogisesti hyvin.

Aivojen MSH-välittäjäaineet hillitsevät ruokahalua, lisäävät energiankulutusta ja polttavat rasvaa, mutta vaikuttavat myös verenkierron säätelyyn. Turun yliopistossa väittelevä Kim Eerola osoittaa farmakologian väitöstutkimuksessaan, että välittäjäaine Gamma-MSH vaikuttaa myönteisesti kehon koostumukseen, lisäämättä verenkierron epäsuotuisia vaikutuksia.

LL Inari Kostensalo suosittelee väitöskirjatyössään, että uusia tekoniveltyyppejä seurataan tulevaisuudessa entistä aktiivisemmin. Tekonivelrekisterit ovat tässä avainasemassa.

Hyönteisiä isäntäeläiminään käyttävien loisten kokonaismäärien vaihtelusta on saatu uutta tietoa filosofian maisteri Kari Kauniston Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään loisten esiintymisen eroja yksilöiden, populaatioiden ja lajien välillä sekä isäntälajin maantieteellisen levinneisyysalueen eri osissa.

Turun yliopistossa väittelevä Mari Päiviö kehitti väitöstutkimuksessaan uusia, vihreään kemiaan perustuvia menetelmiä, joita voidaan hyödyntää lääketeollisuudessa.

Riskittömyyden sijaan opetuksen tavoitteena tulisi olla vastuullisuus, toteaa Manne Kallio käsityökasvatuksen väitöstutkimuksessaan. Tutkimus osoittaa, että vastuulliset oppilaat ymmärtävät riskejä paremmin. Kallion mukaan oppilaita pitäisi kannustaa oivaltavaan ajatteluun ja kasvattaa varautumaan oivalluksiin kuuluviin riskeihin.

KTM Sini Jokiniemen väitöstutkimuksesta käy ilmi, että ostajat ja myyjät arvostavat yksittäisiä myyntitapaamisia, sillä ne tarjoavat lisäarvoa, jota voi hyödyntää eri yhteyksissä.

Turun helluntaiseurakunnan uskontokulttuuri on ohjannut jäseniensä uranvalintoja siten, että seurakunta on muuttunut keskiluokkaisemmaksi. Seurakuntalaisten ammateissa korostuvat auttamisen ja opettamisen alat, joilla yksilö voi kokea elävänsä uskontoaan myös arjessa. Näin väittää filosofian maisteri Teemu T. Mantsinen uskontotieteen väitöskirjassaan.

Kieliteknologiamenetelmien kehittäminen suomen kielelle on ollut ongelmallista vapaasti saatavilla olevien resurssien puutteen vuoksi. Tähän ongelmaan tarttuu Katri Haverisen Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirjatutkimus, jossa kehitettyjen aineistojen avulla voidaan analysoida automaattisesti sekä yleissuomea että potilasasiakirjojen kieltä.

Erja Kuurilan kasvatustieteen alan väitöskirjatutkimus antaa viitteitä siitä, että yhteen ammattikorkeakoulun keskeiseen ongelmaan, opintojen keskeyttämiseen ja pitkittymiseen, voitaisiin vaikuttaa tehostamalla uraohjausta ja kohdentamalla sitä nykyistä paremmin.