Tehokas uraohjaus vähentäisi ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämistä (Väitös: TtM Erja Kuurila, 29.8.2014, kasvatustiede)
Erja Kuurilan kasvatustieteen alan väitöskirjatutkimus antaa viitteitä siitä, että yhteen ammattikorkeakoulun keskeiseen ongelmaan, opintojen keskeyttämiseen ja pitkittymiseen, voitaisiin vaikuttaa tehostamalla uraohjausta ja kohdentamalla sitä nykyistä paremmin.
Turun yliopiston tiedote 20.8.2014
Jotta uraohjausta voitaisiin parantaa, tulisi ohjaajan tunnistaa epävarma urasuunnittelija heti opintojen alkuvaiheessa.
– Tällaisen opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman edistymistä tulisi seurata tehostetusti. Tutkimuksessani tuli esille, että ammattikorkeakouluopiskelijoista noin kolmanneksella on puutteelliset taidot oman uransa suunnitteluun, Turun yliopistossa väittelevä Erja Kuurila kertoo.
Tilausta kysyntälähtöiselle uraohjaukselle
Ammattikorkeakouluissa uraohjausta annetaan useimmiten määrätyn tuntiresurssin mukaan. Uraohjausta tulisi kuitenkin olla tarjolla ennen kaikkea kysyntälähtöisesti eli opiskelijan kokeman ohjaustarpeen mukaisesti.
Tutkimuksessa tunnistettiin kolmenlaisia urasuunnittelijoita: tietoiset, uteliaat ja epävarmat. Tietoiselle urasuunnittelijalle, joka kokee valinneensa koulutusalansa oikein ja jolla on kyky suunnitella opintojaan ja tulevaa työelämää, riittää hänen itseohjautuvuutensa tukeminen. Uteliaalle urasuunnittelijalle tulee ohjauksessa avata erilaisia mahdollisuuksia ja tukea hänen päätöksentekovalmiuksiaan.
– Sen sijaan epävarma suunnittelija, joka on ajautunut koulutukseen lähinnä sattumanvaraisesti, eikä tiedä kyseisestä alasta eikä tulevasta työelämästä juuri mitään, tarvitsee tehostetun ohjausprosessin, jotta hänet voidaan saada kiinnittymään opintoihinsa, Kuurila sanoo.
Uraohjaus tulisi nähdä prosessina, joka kestää koko opintojen ajan, ja jonka avulla opiskelija saa valmiuksia sekä nykyisistä opinnoista työelämään siirtymiseen että myös tulevaisuuttaan varten.
– Nykyään ihmiset tekevät tyypillisesti useitakin uria, jolloin koulutuksessa on saatava valmiudet elinikäiseen oppimiseen.
Sattuman merkitys tunnustettava ja tunnistettava
Ohjaajien on syytä tunnistaa ja tunnustaa, että sattumalla on suuri merkitys nuoren uraa koskevissa valinnoissa.
– Sattumalta koulutukseen tulleita ei tule nähdä potentiaalisina opintojen keskeyttäjinä, vaan oikeanlaisella ohjauksella heidät on mahdollista saada suorittamaan opintonsa loppuun ja siirtymään työelämään. Päinvastoin nuoria tulisi kouluttaa havaitsemaan sattumalta elämässä eteen tulevia valinnan mahdollisuuksia, ja ohjata heille taitoja, joilla näitä satunnaisia tekijöitä pystyy käyttämään hyödykseen, Kuurila huomauttaa.
Työelämäyhteistyötä tulisi parantaa uraohjauksessa
Ohjaajien tulisi hyödyntää työelämäyhteistyötä nykyistä enemmän ohjauksessa. Heidän tulisi ottaa huomioon nopeasti muuttuvan työelämän vaatimukset, jolloin opiskelijoita tulee ohjata kohtaamaan epävarma tulevaisuus ennakoiden.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että opiskelijat tulisi saada siirtymään toiselta asteelta korkeakouluopintoihin ilman välivuosia ja myös valmistumaan näistä opinnoistaan nopeasti.
– Tutkimus osoitti kuitenkin, että juuri työssäkäynti sekä ennen opintoja että opintojen aikana näytti tukevan opiskelijan urasuunnittelutaitojen kehittymistä, Kuurila kertoo.
***
Perjantaina 29. elokuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Rauman yksikkö, Toivo Laurilehto -sali, Seminaarinkatu 1, Rauma) julkisesti tarkastettavaksi terveystieteiden maisteri Erja Kuurilan väitöskirja ”Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa". Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Marjatta Vanhalakka-Ruoho Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Marjaana Soininen.
TtM Erja Kuurila on syntynyt 1962 Raumalla ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1981 Raumanmeren lukiosta. Terveystieteiden maisteriksi hän valmistui 2004 Kuopion yliopistosta. Kuurila toimii laatupäällikkönä Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Väitös kuuluu kasvatustieteen alaan.