Aivojen välittäjäaine vähentää lihavuutta (Väitös: FM Kim Eerola, 19.9.2014, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)
Aivojen MSH-välittäjäaineet hillitsevät ruokahalua, lisäävät energiankulutusta ja polttavat rasvaa, mutta vaikuttavat myös verenkierron säätelyyn. Turun yliopistossa väittelevä Kim Eerola osoittaa farmakologian väitöstutkimuksessaan, että välittäjäaine Gamma-MSH vaikuttaa myönteisesti kehon koostumukseen, lisäämättä verenkierron epäsuotuisia vaikutuksia.
Väitöskirjassaan Eerola tarkasteli MSH-välittäjäaineiden pitkäaikaisia aineenvaihdunnallisista vaikutuksia aivojen keskeisillä alueilla. Eerolan mukaan hänen tutkimuksensa tuo lisätietoa lihavuuden säätelystä ja edistää tiedon soveltamista lihavuuden hoidossa.
Väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että Alfa-MSH:n ylituotto aivoissa vähensi lihavuutta pitkäkestoisesti, mutta vaikutti epäsuotuisasti verenkierron säätelyyn. Sen sijaan Gamma-MSH:n ylituotto vähensi rasvakudoksen määrää, kun koe-eläinten ravinto muutettiin runsasrasvaisesta matalarasvaiseksi.
– Juuri epäsuotuisat vaikutukset verenkiertoon ovat estäneet MSH-välittäjäaineiden kehitystä lihavuuslääkkeiksi. Väitöskirjassa esitetyt tulokset osoittavat, että aivojen Alfa-MSH:n vaikutus verenkierron säätelyyn on pysyvää myös pitkällä aikavälillä, Eerola toteaa.
Gamma MSH:n vaikutukset ovat riippuvaisia ruokavaliosta
Gamma-MSH:n pitkäkestoinen ylituotto vähensi rasvamassan kehitystä, kun koe-eläimiä ruokittiin normaalilla kuitupitoisella ravinnolla. Kun koe-eläinten ravinto muutettiin runsasrasvaiseksi, tämä ero mitätöityi. Lihavuuden kehityttyä runsasrasvaisen ravinnon vaihtaminen takaisin matalarasvaiseen vähensi Gamma-MSH-käsittelyn saaneiden eläinten rasvamassaa merkittävästi, lisäämättä kuitenkaan epäsuotuisia vaikutuksia verenkierron järjestelmään.
– Tämä tulos oli yllätys. Rasvan pienentymisen oletettiin johtuvan samoista mekanismeista, jotka muokkaavat myös verenkierron fysiologiaa. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että Gamma-MSH voisi suoraan vaikuttaa rasvan palamiseen. Tämä osoittautui tutkimuksen merkittävimmäksi löydöksesi, Eerola kertoo.
Alfa-MSH:n pitkäkestoinen ylituotto esti lihavuuden kehittymistä riippumatta siitä, mitä koe-eläimille syötettiin. Aivorungon alueella ylituoton vaikutus näkyi pääasiassa alentuneena rasvakudoksen määränä. Toisin kuin Gamma-MSH:n, Alfa-MSH:n todettiin kuitenkin vaikuttavan epäsuotuisasti verenkiertoon nostaen sydämen sykettä.
Gamma-MSH:n vaikutuksista aivoissa on aikaisemmin tiedetty varsin vähän. Eerolan tutkimus osoittaa, että Gamma-MSH:lla on myönteinen vaikutus kehon koostumukseen, mutta sen vaikutukset ovat riippuvaisia ruokavaliosta.
– Lihavuuden säätelyyn vaikuttavat lukuisat eri tekijät, ja aivoissa esiintyvien säätelytekijöiden useat päällekkäisyydet tekevät tulkinnasta erittäin haastavaa, Eerola huomauttaa.
***
Perjantaina 19. syyskuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Medisiina, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Kim Eerolan väitöskirja Alpha- and gamma-melanocyte stimulating hormones in obesity. A study of the key central areas of metabolic regulation (Alfa- ja gamma-melanosyyttejä stimuloivien hormonien sentraaliset vaikutukset lihavuudessa; aineenvaihdunnallisesti keskeiset aivoalueet hypotalamuksessa ja aivorungossa). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Atso Raasmaja Helsingin yliopistosta ja kustoksena dosentti Eriika Savontaus.
FM Kim Eerola on syntynyt 1982 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2001 Vasa Övningsskolas Gymnasiumista. Filosofian maisteriksi Eerola valmistui 2007 Åbo Akademista. Väitös kuuluu farmakologian, lääkekehityksen ja lääkehoidon alaan.