Varpu Rantala tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan riippuvuuden kuvastoa fiktioelokuvissa. Tutkimuksessa hyödynnettävä tietokonepohjainen kuva-analyysi osoittaa, että elokuvallinen ilmaisu on kautta historian turvautunut samankaltaisiin kuvatyyppeihin, addiktion ikonografiaan.
Kirjapainotaidon varhaiskaudella ihmiset saattoivat lukea ristiin käsikirjoituksia ja painettuja kirjoja samaan tapaan kuin nykylukija hyödyntää sähköisiä ja painettuja tekstejä. Mari-Liisa Varila osoittaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että 1500-luvun englanninkielisten tieteellisten tekstien tuottajat muokkasivat lähdetekstejään joustavasti ja valikoiden.
Ohjelmistorakenteiden monimutkaisuuden nopea kasvu ja ohjelmistokehityksen globalisaatio lisäävät tarvetta ohjelmistojen laadun mittaamiseen. FM Sami Mäkelä on kehittänyt Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan ohjelmistometriikoita, joita voidaan käyttää laadun mittaamiseen sen sijaan, että niillä vain seurattaisiin ohjelmistoprosessin etenemistä.
Solujen kasvuympäristön happipitoisuutta tunnistavat PHD-entsyymit ovat keskeisiä syöpäsolujen jakaantumista sääteleviä tekijöitä. Filosofian maisteri Heidi Högel havaitsi Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että PHD-entsyymien hiljentäminen häiritsi syöpäsolujen jakaantumisssykliä ja hidasti kasvua. Vaikuttamalla solujen sijoittumiseen jakaantumissyklin eri vaiheisiin voidaan muun muassa parantaa sädehoitovastetta.
Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan varhaiset aivojen kuvantamistutkimukset sekä yksityiskohtaiset neurologiset tutkimukset ennustavat pikkukeskosten kehitystä 11 vuoden ikään saakka. Vaikka keskosuus on riski aivovauriolle ja poikkeavalle kehitykselle, suurimmalla osalla pikkukeskosina syntyneistä lapsista todetaan ikätasoinen motorinen kehitys 11-vuotiaana.
Kaksivuotiaiden, toistuvia välikorvatulehduksia sairastaneiden lasten kuulotiedon käsittely aivokuorella poikkeaa useilta osin tyypillisesti kehittyvien lasten kuulotiedon käsittelystä, osoittaa Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus. Lisäksi havaittiin, että konsonanttiäänteiden oppiminen oli viivästynyttä näillä lapsilla. Tulokset ovat merkittäviä, sillä ne osoittavat, että varhaislapsuuden toistuvat korvatulehdukset on syytä huomioida riskitekijänä lapsen kielenkehitykselle.
Melanoomaa sairastavien määrä kasvaa nopeammin muihin syöpiin verrattuna ja Suomessakin todetaan vuosittain 1200 melanoomatapausta. Turun yliopistossa väittelevä Camilla Pelo löysi tutkimuksessaan antigeenin, joka vauhdittaa syövän etenemistä melanoomapotilailla.
Bhushan Gadgilin väitöstutkimus auttaa kehittämään komposiittikalvoja, jotka tuottavat aiempaa suorituskykyisempiä sekä kestävämpiä laitteita. Gadgil kehitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa viologeenipohjaisen materiaalin, joka soveltuu käytettäväksi muun muassa älyikkunoissa ja -näytöissä.
Espanjasta Grönlantiin ja Färsaarilta Kevolle ulottunut väitöstutkimus pyrki selvittämään yleisen heinälajin, punanadan, populaatioissa havaitun vaihtelun syitä. Natojen ulkomuodossa, sienikumppanin esiintymisessä ja kromosomiluvussa havaittu vaihtelu osoittautui odotettuakin suuremmaksi. Vaihtelu on seurausta luonnonhistoriallisista tapahtumista, kuten jääkaudesta, sekä paikallisista ympäristöeroista, kuten lammas- ja porolaidunnuksesta.
TtM Tuija Lehtikunnaksen väitöstutkimus osoittaa, että hoitotyön siirtotiedotteista ei aina selviä potilaan siirtohetken tila. Siirtotiedotteet voisivat nykyistä paremmin toimia yhteenvetona jatkohoidon päätöksenteon tukena.