Riivauksen vallassa – elokuvailmaisusta on löydettävissä tyypillinen addiktion ikonografia (Väitös: FM Varpu Rantala, 28.5.2016, mediatutkimus)

​Riippuvuusongelmat ovat aihe, josta jokainen tietää jotakin arkikokemuksen kautta. Addiktion määritteleminen on kuitenkin vaikeaa, siitä on hankalaa saada kiinni. Addiktiokokemuksen sanallistamisen vaikeus on todettu niin psykologisessa kuin sosiologisessa ja käyttäytymistieteellisessä tutkimuksessakin.

– Kirjallisuuden addiktionarratiivit toistavat usein hyvin samantapaista kaavaa, jossa kokemustasojen kuvaaminen jää verraten köyhäksi. Addiktion kokemusmaailmaa ei myöskään voida kuvata suoraan esimerkiksi valokuvassa, vaan se täytyy rakentaa erilaisin symbolisin keinoin. Fiktioelokuvan ilmaisun keinot ovat moniulotteisempia ja pyrkivät tehokkaaseen vetoamiseen tunnetasolla, Turun yliopistossa väittelevä Varpu Rantala sanoo.

Addiktiota kuvataan montaasin keinoin

Tutkimuksen mukaan fiktioelokuvat, jotka käsittelevät psykiatrisessa tautiluokituksessa määriteltyjä riippuvuusongelmia eli päihde- ja peliriippuvuutta, ovat kuvastoltaan melko vähäeleisiä ja maanläheisiä.

– Elokuvissa arkipäiväisiä elementtejä esittäviä kuvia käytetään abjektisesti eli inhon kokemusta herättävästi. Näitä kuvia yhdistellään montaasin kautta esimerkiksi kuviin addiktin kasvoista ja silmistä, Rantala sanoo.

Montaasi on Rantalalle myös tutkimusmenetelmä: tutkimuksessaan hän erittelee addiktion visuaalista estetiikkaa käsittelemällä elokuvia digitaalisen kuvaprosessoinnin keinoin. Luokittelemalla, leikkaamalla ja yhdistämällä tutkimus kehittää tietokonepohjaiseen kuva-analyysiin perustuvaa kuvien tutkimusmenetelmää, digitaalista ikonografiaa, jossa pyritään paikantamaan historiallisesti toistuvia kuvatyyppejä elokuvista.

– Tutkimukseni mukaan elokuvallinen ilmaisu on kautta historian turvautunut samankaltaisiin kuvatyyppeihin, addiktion ikonografiaan. Sille on tyypillistä kuvien yhdistely montaasin keinoin, tummasävyiset ja maanläheiset värit sekä alaspäin menevät liikesuunnat.

Tietokoneanalyysi paljasti värien merkityksen

Tutkimuksessa elokuva-aineistoon sovellettiin laskennallista analyysia yhteistyössä Aalto-yliopiston tietojenkäsittelytieteen tutkijoiden kanssa. Tämä avasi uusia näkökulmia elokuvan estetiikan tutkimiseen erityisesti värin perusteella, joka on elokuvatutkimuksessa melko laiminlyöty alue.

– On kiinnostavaa, että samoihin väreihin yhdistetään myös samantyyppisten elokuvan tapahtumien kuvauksia. Värin perusteella voitaisiin jatkossa kenties jopa ennustaa elokuvien aiheita. Tällaisten menetelmien kehittäminen tulevaisuudessa voisi olla kiinnostavaa sekä kuvallisen kulttuurin tutkimuksen kannalta että kaupallisen soveltamisen kannalta.

Kuvallisuuteen perustuvalla tutkimuksella on myös eettinen ja addiktio-ongelmista toipumiseen tähtäävä puolensa: addiktioon liittyvä ilmaisun vaikeus voi hankaloittaa sen ymmärtämistä ja hoitamista.

– Kuvallisuuteen ja kuvan monitulkintaisuuteen painottuva tutkimusmenetelmä voi tuoda esiin moraalisten arvioiden monitulkintaisuuden. Monitulkintaisuuden ymmärtäminen voi tukea elokuvallisten ja taidekuvien käyttämistä esimerkiksi terapeuttisissa yhteyksissä, Rantala sanoo.

***

Filosofian maisteri Varpu Rantala esittää väitöskirjansa Secular Possession: Cinematic Iconography of Addiction julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 28.5.2016 klo 12 (Turun yliopisto, Sirkkalan kasarmialue, Minerva, Janus-sali, Kaivokatu 12, Turku).

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Trond Lundemo Tukholman yliopistosta ja kustoksena professori Jukka Sihvonen. Tilaisuus on englanninkielinen.

FM Varpu Rantala on syntynyt vuonna 1977 Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1996 Savonlinnassa. Korkeakoulututkintonsa (FM) Rantala suoritti Turun yliopistossa 2007. Väitöksen alana on mediatutkimus.

Väittelijän yhteystiedot: p. 041 463 8424, varran@utu.fi

Väittelijän kuva (kuvaaja: Nina Aspinen): https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/rantala_varpu.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/123546