Tehohoidon siirtotiedotteita voitaisiin hyödyntää paremmin jatkohoidon suunnittelussa (Väitös: TtM Tuija Lehtikunnas, 13.5.2016, hoitotiede)
TtM Tuija Lehtikunnaksen väitöstutkimus osoittaa, että hoitotyön siirtotiedotteista ei aina selviä potilaan siirtohetken tila. Siirtotiedotteet voisivat nykyistä paremmin toimia yhteenvetona jatkohoidon päätöksenteon tukena.
Turun yliopiston tiedote 11.5.2016
TtM Tuija Lehtikunnas analysoi hoitotieteen väitöstutkimuksessaan tehohoitotyön siirtotiedotteita vuosilta 2001–2013.
Suomen teho-osastoilla hoidetaan vuosittain useita kymmeniä tuhansia potilaita, ja tehohoidon tulokset ovat erittäin hyviä. Kaikki potilaat tarvitsevat tehohoidon jälkeen jatkohoitopaikan. Potilaan hoidon aikana on ehtinyt muodostua suuri määrä tietoa tehdyistä hoitotoimenpiteistä, potilaan voinnista ja muista hoitoon liittyvistä asioista.
Muodostuneesta tiedosta on Lehtikunnaksen mukaan tärkeää muodostaa yhteenveto ja suunnitella jatkohoitoa jo toteutuneen hoidon pohjalta. Yhteenvedon tekeminen on tärkeää sekä potilasta koskevan tiedon kulun että potilasturvallisuuden näkökulmista.
– Pääpainon hoitotyön siirtotiedotteessa tulisi olla potilaan siirtohetken tilanteessa ja tulevan hoidon suunnittelussa. Kirjattavissa asiakokonaisuuksissa pitäisi kiinnittää huomiota myös potilaan pitkäaikaista selviytymistä tukevien asiakokonaisuuksien kirjaamiseen. Lisäksi potilaan itse ilmaisemia asioita tulisi kirjaamisessa hyödyntää aina kuin se vain on mahdollista. Informatiivisesta potilaan siirtohetken voinnin arvioivasta kirjaamisesta voidaan johtaa potilaan hoidon tarpeet jatkohoitopaikassa, Lehtikunnas sanoo.
Tiedotteissa kuvataan nyt hoitotoimenpiteitä ja potilaan tilaa
Lehtikunnaksen tutkimissa siirtotiedotteissa kirjaaminen on pääosin tehohoitotyötä valikoivasti kuvaavaa ja toteavaa. Siirtotiedotteissa on systemaattisesti kirjauksia muun muassa potilaan hengityksestä, verenkierrosta, tajunnasta ja mielialasta sekä erityksestä.
– Potilaan kivusta kirjataan lähes aina, mutta kivun kirjaaminen on sanamäärältään vähäistä. Myös omaisista tehdään kirjauksia, mutta kirjaamisen sisältö jää sanamäärältään pieneksi ja toteavaksi.
Kirjauksista korostuvat tehohoidon aikaisen potilaan tilan ja oireiden seuranta ja tarkkailu. Niissä ei esimerkiksi ole systemaattisesti kuvausta potilaan kommunikoinnista ja toimintakyvystä siirtohetkellä.
Päätöksenteon näkökulmasta suurin muutos tutkimuksen osa-aineistojen välillä tapahtui siirryttäessä sähköiseen kirjaamisalustaan.
– Sanamäärät kasvoivat huomattavasti ja erilaisten otsikoiden käyttö lisääntyi. Systemaattisempi otsikointi tukee päätöksentekoa, mutta oleellisen siirtohetkellä merkityksellisen tiedon löytyminen vaikeutuu, kun siirtotiedotteeseen on listattu tehohoidon aikaista yksityiskohtaista tietoa, esimerkiksi tehdyistä tutkimuksista, Lehtikunnas sanoo.
Lehtikunnaksen mukaan hoitotyön päätöksenteon näkökulmasta viimeinen osa-aineisto vuodelta 2013 oli sisällöltään analysoitujen kirjattujen osa-alueiden osalta kattavin. Siinä oli myös parhaiten kirjattu yleiset hoitoon liittyvät asiat ja siinä kuvattiin useimmin potilaan kommunikointi- ja toimintakykyä.
Sähköiset raportit paremmin käyttöön
Terveydenhuollossa on siirrytty sähköisiin tietojärjestelmiin. Kynällä kirjoitetuista tehohoitotyön siirtotiedotteista on siirrytty sähköisestä tehohoidon erillistietojärjestelmästä tulostettaviin siirtotiedotteisiin.
– Vaikka kirjaamiseen käytetään sähköistä alustaa, ei sähköisistä tietojärjestelmistä saada niiden mahdollistamia hyötyjä käyttöön. Jatkossa olisi hyvä testata toimisiko malli käytännössä ja voisiko mallin mukaan laaditun siirtotiedotteen tehohoidon aikaisesta hoitotyöstä viedä yhteenvetotietona Kantaan, kuten muutkin hoitoyhteenvedot, Lehtikunnas toteaa.
***
TtM Tuija Lehtikunnas esittää väitöskirjansa Tehohoitopotilaan siirtotiedote hoitotyön päätöksenteon tukena – retrospektiivinen asiakirja-analyysi vuosilta 2001–2013 (Intensive care patient handover document in support of decision-making in nursing work – Retrospective document analysis for the period 2001–2013) julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 13.5.2016 klo 12 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Tarja Suominen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Sanna Salanterä. Tilaisuus on suomenkielinen.
TtM Tuija Lehtikunnas on syntynyt vuonna 1963. Lehtikunnas kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän lyseon lukiossa 1981. Korkeakoulututkintonsa (TtM) Lehtikunnas suoritti Turun yliopistossa 2001. Väittelijä toimii ylihoitajana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tuki- ja liikuntaelinsairauksien toimialueella. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väittelijän yhteystiedot: p. 040 523 7010, tuija.lehtikunnas@tyks.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/lehtikunnas_tuija.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.doria.fi/handle/10024/123251