Asiasana: Väitös

Heidi Ruohio tutki väitöskirjassaan kansainvälisesti adoptoitujen perheeseen ja kansaan kuulumista heidän kahden syntyperänsä – biologisen ja adoption kautta luodun – kehyksessä. Ruohio havaitsi, että samalla kun adoptioperheessä ollaan itsestään selvästi omia, perheen ulkopuolella adoptoidun kuuluminen sekä perheeseen että kansaan usein kyseenalaistaan.

Jouko Sandholmin väitöstutkimuksessa löydettiin huonoennusteinen kolmoisnegatiivisen rintasyövän alatyyppi, jolla on matala TLR9-taso, ja jonka avulla tämä alatyyppi voitaisiin seuloa muista kolmoisnegatiivisista syöpätyypeistä. Tulevaisuudessa tämä saattaa mahdollistaa täsmähoidot potilaille, joilla on matalan TLR9-proteiinin kolmoisnegatiivinen syöpä.

Mehdi Ghasemi tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Pulitzer-palkitun näytelmäkirjailija Suzan-Lori Parksin tekstejä. Mehdi osoittaa, että Parks käyttää postmodernia draamaa ja afroamerikkalaista feminismiä keinoina kyseenalaistaa erilaisia valtaideologioita ja afroamerikkalaisia koskevia suuria kertomuksia sekä osoittaa näiden suurten kertomusten merkittävää roolia rodullisessa ja sukupuolisessa alistamisessa.

Seurattaessa ensisynnyttäjiä vuoden ajan synnytyksen jälkeen selvisi, että suurin osa ensisynnyttäjistä on aloittanut sukupuoliyhdynnät kolmen kuukauden kuluttua synnytyksestä, mutta sukupuolinen halukkuus ja tyytyväisyys seksielämään ovat huonompia kuin ennen raskautta ja synnytystä.

Rakkolevä on yksi Itämeren vedenalaisluonnon tärkeimmistä lajeista, jonka varassa elää monimuotoinen eliöyhteisö. Turun yliopistossa väittelevä Fiia Haavisto osoitti tutkimuksessaan, että merilevän kyky puolustautua kasvinsyöjiä vastaan voi levitä vesivälitteisten yhdisteiden avulla levästä toiseen.

Merimetsojen Itämereen aiheuttamat ympäristömuutokset muistuttavat läheisesti ihmisen aiheuttamia vahinkoja, kuten rehevöitymistä ja kalastuksen aiheuttamaa petokalojen vähenemistä. Turun yliopistossa väittelevä Karine Gagnon toteaa, että merimetsojen haitallinen vaikutus voi pienentää Itämeren lajistollista monimuotoisuutta paikallisesti pesimäsaarten lähistöllä.

Yksilöllinen, ihmisen omaan geenitietoon pohjautuva terveysviestintä auttoi ihmistä tekemään myönteisiä muutoksia elämäntapoihinsa. Vaikutukset näkyivät erityisesti ruokavalion rasvan laadussa, sekä triglyseridi-arvoissa ja vyötärönympäryksessä. Tieto kohonneesta sairastumisriskistä ei pelottanut liikaa. – On mahdollista, että kohtuullinen määrä uhkaa tarvitaan elämäntapamuutoksen toteuttamiseksi, väitöstyössään asiaa tutkinut Hanna-Leena Hietaranta-Luoma sanoo.

Maisema muuttuu koko ajan, ja toisinaan muutos uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa kehitetään menetelmiä luontoarvojen löytämiselle muuttuvissa ympäristöissä. Tutkimusta voidaan hyödyntää esimerkiksi perinnemaisemien ennallistamisessa.

Sekä IT-palvelutarjoajat että asiakkaat poikkeavat usein sopimuksiin kirjatuista hallintakäytännöistä. Siihen, miten käytänteet muovautuvat, vaikuttavat monet ulkoistussuhteeseen liittyvät tekijät, selviää Tingting Linin väitöstutkimuksesta.

Uusi väitöstutkimus osoittaa, että 70-vuotiailla on vähemmän valtimosairauksia ja paremmat kolesteroliarvot kuin saman ikäisillä 20 vuotta aiemmin. Kolesterolilääkkeiden käyttö on Suomessa yleistynyt yli 70-vuotiailla ja hoito kohdentuu pääosin hoitosuositusten mukaisesti henkilöille, joilla on riskitekijöitä.