Turun yliopiston tiedote 26.5.2016
Filosofian maisteri Hanna-Leena Hietaranta-Luoma tutki väitöskirjatyössään, miten yksilöllinen, geenitietoon pohjautuva terveysviestintä vaikuttaa ihmisten terveyteen. Vaikutuksia selvitettiin psykologisissa tekijöissä (ahdistuksen ja uhkan kokeminen), käyttäytymiseen liittyvällä osa-alueella (esim. ruokavalion rasvan laatu, liikunta), terveys- ja makuasenteissa sekä kliinisissä tekijöissä (esim. veren rasva-arvot, painoindeksi).
– Geenitieto ja terveysviestintä pohjautuivat APOE-geeniin ja sen vaikutuksiin sydän- ja verisuonitautien puhkeamisessa. APOE-geeni määritetään verinäytteestä ja sillä on keskeinen rooli kolesteroli- ja rasva-aineenvaihdunnassa, Hietaranta-Luoma kertoo.
APOE-geeniä on kuutta erilaista genotyyppiä (2/2, 2/3, 3/3, 2/4, 3/4 ja 4/4). Näistä korkealle kolesterolille altistaa alleeli 4. Hietaranta-Luoman väitöskirjatutkimuksessa olivat mukana sekä korkean riskin ryhmä (genotyypit 3/4 ja 4/4), matalan riskin ryhmä (genotyypit 2/2, 2/3, 3/3) että kontrolliryhmä.
Seinäjoella tehtyyn, vuoden kestävään interventiotutkimukseen osallistui eteläpohjalaisia vapaaehtoisia. Ensimmäinen puolen vuoden jakso oli intensiivinen, jonka aikana tutkittavat osallistuivat luennoille, sekä saivat viestejä sähköpostitse. Jälkimmäinen puoli vuotta oli hiljainen jakso, jonka tarkoitus oli simuloida normaalia elämää.
Rasvan laadun muutokset näkyivät parhaiten korkean riskin ryhmällä
Ruokavalion rasvan laatu muuttui pehmeämmäksi selvimmin korkean riskin ryhmällä. Vaikutukset näkyivät parhaiten heti geenitiedon saannin jälkeen. Korkean riskin ryhmän jäsenillä rasvan laatu kuitenkin huononi jälkimmäisen, hiljaisen jakson aikana.
– Kyseessä saattaa olla hyvinkin tavallinen ilmiö elämäntapainterventioissa – alun innostus laantuu tutkimuksen edetessä. Vaikka kyseessä on näinkin henkilökohtaiseen tietoon pohjautuva terveysviestintä, ei se välttämättä ole riittävä kannustin pysyvän elämäntapamuutoksen toteuttamiseksi ilman riittävää viestin toistoa, toteaa Hietaranta-Luoma.
Hietaranta-Luoma korostaakin asenteiden merkitystä pysyvän elämäntapamuutoksen toteuttamisessa.
– En havainnut väitöstutkimuksessani merkittäviä muutoksia terveys- ja makuasenteissa, mikä osaltaan voi selittää sen, että pysyviä muutoksia ei rasvan laadussa saavutettu, Hietaranta-Luoma huomauttaa.
Sydän- ja verisuonitautiuhkan kokeminen selitti triglyseridien muutosta
Tutkimuksessa seurattiin muun muassa triglyserideja eli veressä kiertäviä rasvoja, joita elimistön solut käyttävät energianlähteenään ja muihin tarkoituksiin. Vuoden kestävän seuranta-ajan aikana triglyseridi-arvot alenivat jokaisella ryhmällä, mutta selvimmin korkean riskin ryhmällä. Korkean riskin ryhmällä triglyseridi-arvot alenivat 0.28 mmol/l vuoden aikana ollen vuoden seuranta-ajan jälkeen 0.9 mmol/l. Yhtä suuria muutoksia ei havaittu matalan riskin ryhmällä- ja kontrolliryhmällä.
Korkean riskin ryhmän jäsenet kokivat välittömästi geenitiedon kuultuaan lisääntynyttä uhkaa ja ahdistusta. Vaikutus kuitenkin heikkeni tutkimuksen edetessä, eikä henkilöiden uhkan kokeminen missään vaiheessa mennyt pelon puolelle.
– Psykologiset tekijät eivät näyttäisi olevan esteenä geenitiedon käytölle elämäntapasairauksien ehkäisyssä nimenomaan terveille aikuisille. On mahdollista, että kohtuullinen määrä uhkaa tarvitaan elämäntapamuutoksen toteuttamiseksi. Tätä puoltaa myös tutkimuksessa havaittu seikka, jossa huomattiin, että uhkan kokeminen selitti triglyseridien muutosta kokonais- ja HDL-kolesterolien kautta, Hietaranta-Luoma sanoo.
***
Filosofian maisteri Hanna-Leena Hietaranta-Luoma esittää väitöskirjansa Promoting Healthy Lifestyles with Personalized, APOE Genotype Based Health Information: The Effects on Psychological-, Health Behavioral and Clinical Factors (Terveiden elämäntapojen edistäminen APOE-genotyyppiin perustuvalla, yksilöllisellä terveysviestinnällä: Psykologiset-, terveyskäyttäytymis- ja kliiniset vaikutukset) julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.6.2016 klo 12.00 (Väitöksen paikka: Seinäjoen yliopistokeskus, Frami B, Auditorio 2, Kampusranta 9, Seinäjoki)
Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Matti Uusitupa (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Anu Hopia, Turun yliopisto. Tilaisuus on suomenkielinen.
FM Hanna-Leena Hietaranta-Luoma on syntynyt vuonna 1978 Lapualla ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1997 Lapuan lukiossa Lapualla. Korkeakoulututkintonsa (FM) Hietaranta-Luoma suoritti Itä-Suomen yliopistossa 2007. Hietaranta-Luoma toimii elintarvikekehityksen tutkimusryhmässä Seinäjoella. Väitöksen alana on elintarviketieteet (elintarvikekemia).
Väittelijän yhteystiedot: p. 050 324 6585, hlhieta[at]utu.fi
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/123350
**
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet
