Aivotutkimus osoittaa: varhaislapsuuden korvatulehdukset voivat olla riski kielenkehitykselle (Väitös: FM Sini Haapala, 20.5.2016, logopedia)
Kaksivuotiaiden, toistuvia välikorvatulehduksia sairastaneiden lasten kuulotiedon käsittely aivokuorella poikkeaa useilta osin tyypillisesti kehittyvien lasten kuulotiedon käsittelystä, osoittaa Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus. Lisäksi havaittiin, että konsonanttiäänteiden oppiminen oli viivästynyttä näillä lapsilla. Tulokset ovat merkittäviä, sillä ne osoittavat, että varhaislapsuuden toistuvat korvatulehdukset on syytä huomioida riskitekijänä lapsen kielenkehitykselle.
Turun yliopiston tiedote 16.5.2016
Puheterapeutti, FM Sini Haapala tutki 20.5.2016 tarkastettavassa väitöskirjassaan, kuinka varhaislapsuudessa toistuvia korvatulehduksia sairastaneiden 2-vuotiaiden lasten aivot käsittelevät puheääniä sekä yllättäviä, mutta tilanteen kannalta merkityksettömiä ääniä. Lisäksi hän tarkasteli lasten puheen tuottoa, erityisesti konsonanttiäänteiden oppimista.
– Huomasimme tutkimusryhmässämme, että korvatulehduksia sairastaneiden lasten aivot havaitsevat poikkeavalla tavalla puheäänten muutoksia sekä suuntaavat tavallista herkemmin automaattisen tarkkaavuuden epäolennaisiin ääniin. Näin kävi, vaikka lasten korvat olivat tutkimushetkellä terveet, Haapala kertoo.
Tämä voi johtaa siihen, että korvatulehduksia sairastavien lasten on hankala tallentaa tarkkoja muistijälkiä oman äidinkielensä äänteistä ja sanoista.
– Ajatusta tukee tutkimuksessa havaittu puheen tuoton viivästyminen korvatulehduksia sairastaneilla lapsilla. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että näillä varhaislapsuuden aikaisilla taidoilla on yhteys lapsen myöhempään kielenkehitykseen, jopa luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen, Haapala sanoo.
Korvatulehduslapset saattavat hyötyä hoivapuheesta
Tutkimus osoitti myös, että korvatulehduksia sairastaneiden lasten aivot havaitsevat erityisen herkästi äänen korkeuden muutoksia puheäänessä. Tämä on tärkeä löydös mahdollisten kielenkehityksen ongelmien ennaltaehkäisyn kannalta. Kieltä oppiessaan pienet lapset hyödyntävät tehokkaasti äänen korkeuden vaihteluita, joita lapselle suunnattu hoivapuhe sisältää. Korvatulehduksia sairastavat lapset saattavatkin hyötyä erityisesti hoivapuheesta, jossa äänen korkeuden muutoksilla korostetaan kielen äänteitä, tavuja ja sanoja.
Korvatulehduksia sairastaneiden lasten aivotoimintaa ei ole aiemmin tässä mittakaavassa tutkittu. Myöskään puheen tuottoa ei ole aiemmin suomenkielisillä, korvatulehduksia sairastaneilla lapsilla selvitetty.
– Puheterapeuteilla on kokemus, että puheterapiaa tarvitsevien lasten joukossa on paljon toistuvia korvatulehduksia sairastaneita lapsia, mutta olemme kaivanneet asiasta lisää tieteellistä näyttöä. On kuitenkin muistettava, että lapsen kielenkehitykseen vaikuttavat hyvin monet muutkin tekijät, Haapala toteaa.
Neuvoloihin opastusta aiheesta
Erityisesti lapsen lähiympäristön varhaisella ohjauksella voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä mahdollisia kielenkehityksen ongelmia. Lastenneuvoloiden terveydenhoitajat tapaavat korvatulehduksia sairastavat lapset kielenkehityksen kannalta kriittisessä vaiheessa, joten Haapalan mukaan olisi tärkeää kouluttaa heitä kertomaan vanhemmille korvatulehdusten aikaisesta kuulon heikkenemisestä ja siihen liittyvistä mahdollisista kielenkehityksen ongelmista.
– Minulla on työn alla korvatulehduksia sairastavien lasten kielenkehityksen tukemiseen tarkoitettu opaslehtinen, jota neuvoloista voitaisiin jakaa korvatulehduksia sairastavien lasten vanhemmille.
Tutkimus toteutettiin Turun yliopiston psykologian ja logopedian laitoksella yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan kliinisen neurofysiologian ja korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan sekä Oulun yliopiston logopedian ja Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön kanssa.
***
Filosofian maisteri Sini Haapala esittää väitöskirjansa Central auditory processing and the acquisition of phonology in 2-year-old children with recurrent acute otitis media julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20.5.2016 klo 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii tutkimusjohtaja, dosentti Minna Huotilainen (Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Eira Jansson-Verkasalo. Tilaisuus on suomenkielinen.
FM Sini Haapala on syntynyt vuonna 1978 Oulussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1996 Oulun Lyseon lukiossa. Korkeakoulututkintonsa (FM) Haapala suoritti Oulun yliopistossa 2010. Väittelijä toimii puheterapeuttina Tutoris Oy:ssa. Väitöksen alana on logopedia.
Väittelijän yhteystiedot: p. 041 468 4259, sini.haapala@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/haapala-sini.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/123015