Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Perhetausta vaikuttaa laajasti ihmisen elämänkulkuun (Väitös: VTM Aleksi Karhula, 15.12.2017, sosiologia)

12.12.2017

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvitettiin perhetaustan vaikutusta ihmisen elämänkulkuun. Aleksi Karhula tutki perhetaustan vaikutusta perheenmuodostukseen, varhaiseen työelämäuraan ja omistusasumiseen. Tutkimus osoittaa perhetaustan vaikuttavan paitsi ihmisten elämään kaikilla tutkituilla elämän alueilla myös siihen, millaista polkua pitkin ihmiset ovat tämänhetkiseen elämäntilanteeseensa päätyneet.

HSD17B1-entsyymi on merkittävä lisääntymiseen vaikuttava tekijä (Väitös: FM Janne Hakkarainen, 15.12.2017, fysiologia)

11.12.2017

Hedelmättömyys on kasvava ongelma, josta kärsii jopa 15 % maailman pareista. Syitä ongelmaan on löydetty sekä miehistä että naisista. On havaittu, että hormonaalisella epätasapainolla ja hormonaalisilla häiriöillä on merkittävä rooli kummankin sukupuolen hedelmättömyydessä. Hedelmättömyyden hoidossa onkin tärkeää ymmärtää lisääntymiseen vaikuttavia tekijöitä. FM Janne Hakkarainen tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lisääntymiseen ja lisääntymiselinten hormonitoimintaan vaikuttavan HSD17B1-entsyymin toimintaa sekä sen vaikutusta hedelmättömyyteen.

Piilevä raudanpuute vääristää transferriinireseptoritutkimuksen viitearvoja (Väitös: EL Timo Takala, 15.12.2017, kliininen kemia)

11.12.2017

Timo Takalan väitöskirjatutkimuksessa määritettiin transferriinireseptorin ja tiettyjen muiden elimistön rautataloutta kuvaavien laboratoriotutkimusten viitearvoja raudanpuutteen riskiryhmillä; keskosena ja täysiaikaisena syntyneillä imeväisikäisillä, murrosikäisillä tytöillä ja iäkkäillä ihmisillä. Väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti sitä, miten viitearvojen laskemisessa käytettyjen yksilöiden mahdollinen raudanpuute vaikuttaa viitearvoihin.

 

Akuutin eteisvärinän rytminsiirtoon liittyy kohonnut aivohalvauksen vaara (Väitös: LL Toni Grönberg, 15.12.2017, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

11.12.2017

– Myös alle kaksi vuorokautta kestäneen eteisvärinän rytminsiirtoon liittyy kohonnut aivohalvauksen riski. Tämä riski voi tietyllä potilasryhmällä olla lähes 10 prosenttia ilman asianmukaista verenhyytymiseen vaikuttavaa lääkitystä, Toni Grönberg avaa Turun yliopistossa tarkastettavaa väitöstutkimustaan.

Monipuoluehallinnon ja poliittisten ohjelmien julkistaloudelliset vaikutukset ovat erilaiset jälkikommunistisissa ja läntisissä EU-maissa (Väitös: VTM Juha Ylisalo, 16.12.2017, valtio-oppi)

08.12.2017

Usean puolueen hallitukset ovat kasvattaneet julkisia menoja erityisesti niissä jälkikommunistisissa maissa, joissa korruptio ja muut lakiin perustumattomat käytännöt julkisella sektorilla ovat laajimmalle levinneitä. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Juha Ylisalo Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Hän tarkasteli tutkimuksessaan, miten hallituspuolueiden lukumäärä ja hallitusten sijainti ideologisella vasemmisto–oikeisto-akselilla ovat vaikuttaneet julkisen sektorin menoihin, tuloihin ja alijäämiin nykyisissä Euroopan unionin jäsenmaissa.

Maailmassa teurastetaan vuosittain yli kymmenen eläintä yhtä ihmistä kohden: tutkimus osoittaa lihankulutuksen ongelmia (Väitös: MSc Francesca Allievi, 14.12.2017, maantiede)

07.12.2017

Lihankulutus on kasvanut maailmanlaajuisesti 1960-luvulta lähtien. Pohjois-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Oseaniassa lihankulutus on vähentynyt viime vuosikymmenen aikana, mutta Itä-Aasiassa se on kasvanut kymmenkertaisesti. Francesca Allievi analysoi Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa lihankulutusta maailmanlaajuisesti.

Korkeammin koulutetuilla miehillä pienempi riski kuolla eturauhassyöpään (Väitös: LL Heikki Seikkula, 15.12.2017, kirurgia)

07.12.2017

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tutkittiin eturauhassyöpäkuolleisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä Suomessa ennen ja jälkeen PSA-testauksen yleistymistä. Tutkimuksen mukaan korkeammin koulutetuilla miehillä on huomattavasti pienempi riski kuolla eturauhassyöpään, mikä kertoo siitä, että terveydenhuollon tasa-arvoisuus ei tällä hetkellä toteudu syövän hoitotulosten osalta.

Väittelijän laatimalla halogeenihektoriittisynteesillä laaja sovellettavuus tieteessä ja teollisuudessa (Väitös: MSc Hellen Silva Santos, 15.12.2017, kemia)

07.12.2017

Hellen Silva Santosin väitöskirja käsittelee optisesti aktiivisille yksiköille isäntähilaksi suunniteltujen hektoriittipohjaisten materiaalien synteesiä ja karakterisointia. Tutkimuksen kohteena olivat nanokiteiset savimateriaalit, jotka syntetisoitiin ottamaan smektiitteihin kuuluvan hektoriitin perusrakenne, mutta sen hydroksyyli-ionit korvattiin halogeeneillä. Tällöin muodostuu fluoro- (F-Hec)-, kloro- (Cl-Hec)-, bromo- (Br-Hec)- ja jodohektoriitti (I-Hec). Tutkimus on ensimmäinen laatuaan Cl-Hec-, Br-Hec- ja I-Hec-materiaalien synteesissä.