Asiasana: Väitös

Hyvänlaatuisia lisämunuaiskasvaimia havaitaan lähes viidellä prosentilla ikääntyvästä väestöstä, kun taas lisämunuaissyövät ovat harvinaisia mutta hyvin pahanlaatuisia. Tavallisesti lisämunuaissyövän ainoa tehokas hoitomuoto on leikkaus, mutta merkkiaineita varhaista diagnoosia varten ei ole. Turun yliopistossa väittelevä Milena Doroszko selvitti väitöstutkimuksessaan lisämunuaiskasvainten syntymekanismeja ja mahdollisuuksia kehittää uusia hoitokeinoja.

Outi Kähärin väitöskirjatutkimuksessa selvisi, että sosialisaatio ja kokemukset sekä Neuvostoliitossa ja Venäjällä että Suomessa vaikuttavat venäläistaustaisten integroitumiseen työmarkkinoilla. Yhteiskunnalliseen taustaan ja luottamuskulttuureihin liittyvät tekijät tulivat esille sekä venäläistaustaisille että kantasuomalaisille tehdyissä tutkimushaastatteluissa.

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että asiallisen filosofisen keskustelun lisäksi keskiajan ja uuden ajan alun englanninkielisessä runoudessa esiintyy paljon tunneperäiseen argumentointiin ja suoranaiseen riitelyyn liittyviä piirteitä, jotka aiempi tutkimus on jättänyt vähälle huomiolle. Hanna Salmi tarkastelee Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa konfliktin kielellisiä piirteitä kiistarunoudessa.

Turun yliopistossa väittelevä Judith Ansó Ros tarkastelee tutkimuksessaan suomen ja espanjan kielten vaikutuksia toisiinsa kaksikielisessä opetuksessa.

Ennalta suunniteltuun leikkaukseen menevät potilaat arvostavat valinnanvapautta, mutta tuntevat melko huonosti oikeutensa valita sairaala ja osallistuvat vain harvoin sairaalan valintaan. Tutkimuksessa tunnistettiin tekijöitä, joita potilaat pitivät tärkeinä sairaalaa valitessaan. Niiden perusteella voidaan kehittää elektiivisille eli ennalta suunnitelluille leikkauspotilaille julkisesti saatavilla olevaa sairaalan toimintaa ja palvelun laatua koskevan tiedon sisältöä.

Sikiöaikaisen ja vauvavaiheen stressialtistuksen tiedetään vaikuttavan lapsen tunne-elämän kehitykseen. Tällä hetkellä tiedetään kuitenkin melko vähän siitä, ketkä ovat erityisen alttiita stressin vaikutuksille. PsM Saara Nolvi selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjatutkimuksessa varhaisen stressialtistuksen, kuten äidin psyykkisen oireilun ja rintamaidon stressihormonipitoisuuden, vaikutusta vauvan pelkoreagoivuuteen ja itsesäätelykykyyn. Nolvi selvitti tutkimuksessaan myös, miten vauvan sukupuoli ja altistuksen ajoitus ohjaavat stressin vaikutusta kehitykseen.

Sascha Fuerstin väitöstutkimuksen mukaan kokemuksellisella oppimisella ja verkostoitumisella on keskeinen rooli tietointensiivisten yritysten kasvussa ja kansainvälistymisessä.

Suprajohteet tarjoavat poikkeuksellisia energiaratkaisuja ja niiden häviötön sähkönsiirto mahdollistaa esimerkiksi tuulivoimaloiden uudenlaiset generaattorit. Turun yliopistossa väittelevä Mika Malmivirta tutki, miten YBCO-suprajohteen ominaisuuksia voidaan parantaa sekoittamalla siihen ei-suprajohtavia materiaaleja. Tutkimuksessa kehitetty simulaatio soveltuu myös suprajohteiden ominaisuuksien ennustamiseen.

Kulttuurisäätiöiden vaikuttavuutta on ollut tapana arvioida strategioiden ja tilastojen kautta. Turun yliopistossa väittelevän Suvi Heikkilän mukaan nämä näkökulmat kuvaavat kuitenkin enemmän säätiön toimintaa kuin sen vaikutuksia. Vaikuttavuudesta kertoo Heikkilän mukaan enemmän se, mitä jaetuilla varoilla on tehty ja millä ehdoilla vaikutukset tapahtuvat.

Annika Rosin analysoi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan harjoittelua koskevaa lainsäädäntöä, sopimuksia ja oikeuskäytäntöä. Tutkimuksen johtopäätösten mukaan harjoittelijoiden tulisi kuulua työoikeuden sovellusalan piiriin.