Harjoittelijoiden tulisi kuulua työoikeuden sovellusalan piiriin (Väitös: MA Annika Rosin, 2.12.2017, oikeustiede)

​Turun yliopiston tiedote 21.11.2017

Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli vastata kysymykseen siitä, pitäisikö harjoittelijoiden kuulua työoikeuden sovellusalan piiriin, vai onko olemassa muita mahdollisuuksia heidän suojaamisekseen työmarkkinoilla. Vastauksen löytämiseksi väitöskirjassa hyödynnetään lainopillista ja oikeusvertailevaa metodia. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida harjoittelua koskevaa lainsäädäntöä, kollektiivisopimuksia, relevanttia oikeuskäytäntöä tavallisten ja työtuomioistuinten näkökulmasta sekä ammatti- ja korkeakoulujen sääntöjä harjoittelusta. Tutkimuksessa tarkastellaan Kansainvälisen työjärjestön, Euroopan unionin ja eri maiden, kuten Ranskan, Viron, Suomen, Slovenian ja Yhdysvaltojen sääntelyä harjoitteluun liittyen.

– Tutkimuksessani tullaan siihen johtopäätelmään, että harjoittelijoiden tulisi kuulua työoikeuden sovellusalan piiriin riippumatta siitä, että harjoittelun ominaispiirteet ovat erilaisia suhteessa perinteiseen työsuhteeseen. Harjoittelijat työskentelevät työnantajan johdon ja valvonnan alaisuudessa, minkä vuoksi työsuhteen tärkein tunnusmerkki – direktio-tunnusmerkki – täyttyy, Turun yliopistossa väittelevä Annika Rosin sanoo.

Harjoittelijoiden suora ja epäsuora poissulkeminen työoikeuden sovellusalasta johtuu tutkijan mukaan siitä, että työoikeutta tulkitaan väärällä tavalla. Työoikeuden sovellusalan määrittelevät tarkoitusperät eivät estä harjoittelijoiden luokittelua työntekijöiksi. Erilainen tulkinta johtaa harjoittelijoiden epävarmaan asemaan työmarkkinoilla. Muut sääntelykeinot, kuten harjoittelun regulointi siviilioikeudellisena harjoittelusopimuksena tai Euroopan unionin vapaata liikkuvuutta koskevat ja kansainvälisen yksityisoikeuden normit rajanylittävissä asioissa, eivät pysty tarjoamaan harjoittelijoille samankaltaista suojaa kuin työoikeus. 

Harjoittelijat epävarmassa asemassa

Työoikeuden sovellusalasta poissuljettujen harjoittelijoiden asema työmarkkinoilla on epävarma. Tietyissä tapauksissa harjoittelijoilla puuttuu suoja kokonaan. Harjoittelusopimuksen puitteessa työskentelevät harjoittelijat ovat epävarmassa asemassa sekä harjoittelusopimuksen tekoon liittyvistä syistä että heidän rajoitettujen oikeuksiensa takia. Järjestäytymisvapaus, oikeus kollektiiviseen sopimiseen ja tärkeimmät individuaaliset oikeudet ovat harjoittelijoiden kohdalla suppeita. Harjoittelijalla, jota ei luokitella työntekijäksi, ei yleensä ole oikeutta palkkaan. Työsuojelunormit soveltuvat vain koulutuksen yhteydessä järjestettäville harjoitteluille. Harjoittelijan työaika on myös rajoitettu vain niissä tapauksissa, kun hänelle maksetaan palkkaa.

– Euroopan unionin vapaata liikkuvuutta koskevat ja kansainvälisen yksityisoikeuden normit eivät pysty itsenäisesti takaamaan turvaa harjoittelijoille. Kansainvälisen yksityisoikeuden normit soveltuvat vain kansainvälisissä tapauksissa, ja ne voivat vääristellä kansallista työoikeutta. Niiden soveltaminen on erittäin monimutkaista, koska eri maat, EU oikeus ja kansainvälinen yksityisoikeus määrittelevät eri tavalla ‘työntekijän’ ja ‘työsopimuksen’ käsitteiden sisältöä, Rosin sanoo. 

Harjoittelun erityispiirteet, erityisesti sen koulutustarkoitus, eivät estä harjoittelujen katsomista työoikeudelliseen kontekstiin kuuluviksi, minkä vuoksi niistä tulisi säännellä tässä kehikossa. Harjoittelua on mahdollista reguloida samankaltaisena epätyypillisenä määräaikaisena työsopimuksena kuin oppisopimuskoulutusta. 

– Koska harjoittelussa täyttyy direktio-tunnusmerkki, eivät työoikeuden sovellusalan laajentamiseksi annetut teoreettiset ehdotukset takaa harjoittelijoille siinä määrin parempaa suojaa, että ne oikeuttaisivat työoikeuden perusteiden jälleenrakentamisen. Vaihtoehtoiset teoreettiset näkökulmat työoikeuden sovellusalan määrittelemiseksi ovat myös liian abstrakteja vallitsevan systeemin korvaamiseksi, Rosin arvioi.      

***

MA Annika Rosin esittää väitöskirjansa Labour law protection of trainees julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 2.12.2017 kello 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Niklas Bruun (Hanken Svenska handelshögskolan) ja kustoksena professori Seppo Koskinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

MA Annika Rosin on syntynyt vuonna 1980 Virossa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Tamsalun lukiossa Virossa vuonna 1998. Rosin suoritti korkeakoulututkintonsa (MA) vuonna 2011 Tarton yliopistossa Virossa. Väitöksen alana on oikeustiede. Rosin työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.

Väittelijän yhteystiedot: p. 046 568 7581, annros@utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/rosin_annika.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6981-4