HSD17B1-entsyymi on merkittävä lisääntymiseen vaikuttava tekijä (Väitös: FM Janne Hakkarainen, 15.12.2017, fysiologia)
Hedelmättömyys on kasvava ongelma, josta kärsii jopa 15 % maailman pareista. Syitä ongelmaan on löydetty sekä miehistä että naisista. On havaittu, että hormonaalisella epätasapainolla ja hormonaalisilla häiriöillä on merkittävä rooli kummankin sukupuolen hedelmättömyydessä. Hedelmättömyyden hoidossa onkin tärkeää ymmärtää lisääntymiseen vaikuttavia tekijöitä. FM Janne Hakkarainen tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lisääntymiseen ja lisääntymiselinten hormonitoimintaan vaikuttavan HSD17B1-entsyymin toimintaa sekä sen vaikutusta hedelmättömyyteen.
Turun yliopiston tiedote 11.12.2017
Hormoneita, kuten estrogeenejä ja androgeenejä, tarvitaan monissa fysiologisissa tapahtumissa, kuten kehittymisessä ja lisääntymisessä. Janne Hakkaraisen väitöstutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää nykyistä paremmin hormonisynteesin entsymaattista säätelyä sekä hydroksisteroidi (17β) dehydrogenaasi 1 -entsyymin (HSD17B1) vaikutusta kehitykseen ja lisääntymiseen. HSD17B1-entsyymi on liitetty myös endometrioosiin sekä rintasyöpään. Tutkimuksessaan Hakkarainen hyödynsi entsyymin poistogeenistä hiirimallia.
HSD17B1-entsyymillä on merkittävä rooli lisääntymisessä
Hakkarainen havaitsi tutkimuksessaan HSD17B1-entsyymin ilmenevän aikuisiällä vahvasti munasarjoissa ja sikiökaudella kiveksissä. HSD17B1-geeninpuutos naarashiirillä aiheutti merkittävästi alentuneen hedelmällisyyden ja alentuneen kyvyn ylläpitää raskautta. Lisäksi Hakkarainen havaitsi merkittävän muutoksen poistogeenisten naarashiirten munasarjojen hormonitasapainossa. Hakkarainen osoitti naaraiden alentuneen hedelmällisyyden johtuvan keltarauhasen liian aikaisesta surkastumisesta.
Uroshiirillä HSD17B1-geeninpuutos aiheutti vastaavasti hedelmättömyyttä ja siittiökatoa. Hakkarainen havaitsi tutkimuksessaan, että geenin poisto ei aiheuttanut uroksilla muutoksia kokonaisvaltaiseen hormonitasapainoon tai hormonitasoihin kuten naarailla. Hedelmättömyyden syyksi poistogeenisillä uroshiirillä todettiin Sertolin-solujen viallinen kypsyminen, mikä aiheutti aikuisiällä hedelmättömyyttä ja siittiöiden kehityksen häiriöitä.
Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia hedelmättömyyden hoitoon
Hakkaraisen tutkimuksen tulokset osoittavat HSD17B1-entsyymin olevan merkittävä lisääntymiseen vaikuttava tekijä sekä uroksilla että naarailla.
– On tärkeää ymmärtää paremmin paikalliseen hormonisäätelyyn vaikuttavia tekijöitä ja hormonitoimintaan vaikuttavien entsyymien toimintaa. Hormonitoiminta on häiriintynyt monessa sairaudessa, kuten rintasyövässä ja endometrioosissa. Ymmärtämällä näihin sairauksiin liittyviä tekijöitä kyetään kehittämään parempia lääkehoitoja. Lisäksi lisääntymiseen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen avaa uusia mahdollisuuksia hoitaa hedelmättömyyttä. Hedelmättömien miesten keskuudessa 5–10 % kärsii siittiökadosta tuntemattomasta syystä, ja tutkimuksemme tulokset voivatkin antaa uutta tietoa tällaisen siittiökadon mekanismista, Hakkarainen kertoo.
***
FM Janne Hakkarainen esittää väitöskirjansa REGULATION OF GONADAL STEROID SYNTHESIS AND REPRODUCTION: NOVEL ROLES OF HYDROXYSTEROID (17β) DEHYDROGENASE 1 julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.12.2017 kello 12 (Turun yliopisto, ICT-talo, Beta-luentosali, Joukahaisenkatu 3-5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Philippa Saunders (University of Edinburgh, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Matti Poutanen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
FM Janne Hakkarainen on syntynyt vuonna 1987 ja kirjoitti ylioppilaaksi Forssan yhteislyseon lukiossa vuonna 2006. Hakkarainen suoritti korkeakoulututkintonsa vuonna 2011 (FM) Turun yliopistossa. Väitöksen alana on fysiologia. Hakkarainen työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0503680869, jahakk@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/hakkarainen_janne.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7052-0