Yksityisyyden tulevaisuutta määrittää kaksi kilpailevaa ajattelutapaa (Väitös: FM Matti Minkkinen, 15.5.2020, tulevaisuudentutkimus)
Yksityisyyden suojan tulevaisuudesta Euroopassa käytävä keskustelu on jumissa jatkuvan kasvun ja traagisen menetyksen tarinoiden välissä, selviää FM Matti Minkkisen tuoreesta väitöstutkimuksesta. Väittelijän mukaan ristiriitaisessa tilanteessa on myös aineksia uusiin avauksiin.
Yksityisyys on rajussa murroksessa datan määrän räjähdysmäisen kasvun, uusien informaatioteknologioiden, sosiaalisen median ja viime kuukausina myös koronakriisin myötä. Haasteisiin vastaamiseksi Euroopan unionissa on vuonna 2018 astunut voimaan uusi yleinen tietosuoja-asetus.
Matti Minkkinen on tarkastellut tulevaisuudentutkimuksen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan yksityisyydestä Euroopassa käytävää keskustelua ja erityisesti siinä esiintyviä tulevaisuuskäsityksiä. Analyysin aineistona ovat EU:n tietosuojauudistuksen julkiset konsultaatiotekstit sekä fokusryhmähaastattelut.
Tutkijan mukaan keskustelu voidaan tiivistää kahteen perustarinaan: datatalouden mahdollisuuksia korostavaan jatkuvan kasvun tarinaan sekä yksityisyyden katoamista surevaan traagisen menetyksen tarinaan. Euroopan unionin päätöksentekijät navigoivat näiden narratiivien välillä ja yrittävät ylläpitää Euroopan positiivista roolia yksityisyyden murroksessa.
– Samalla kyseessä on kahden erilaisen tulevaisuusorientaation kohtaaminen. Pitäisikö tulevaisuutta käyttää välineenä kasvun kiihdyttämiseen vai onko syytä edetä tuntemattomaan tulevaisuuteen varoen? Minkkinen pohtii.
Yksityisyys yhteiskunnallisena hengitystilana
Väitöstutkimuksessa yksityisyyden suoja määritellään yhteiskunnalliseksi instituutioksi, josta käydään jatkuvaa neuvottelua. Esimerkkinä neuvottelusta Minkkinen jäsentää tutkimuksessaan Euroopan tietosuojauudistuksesta käytävää keskustelua.
– Jotta ymmärrämme käynnissä olevaa murrosta, meidän on ymmärrettävä yksityisyyden yhteiskunnallinen merkitys, Minkkinen toteaa.
Dataan perustuva valvonta muokkaa ihmisten tulevaisuussuuntautuneen toiminnan mahdollisuuksia. Ennakoiva analytiikka ja algoritmit ovat usein jo laskeneet tulevaisuutemme ennen kuin ehdimme itse harkita valintojamme.
– Yksityisyyden suoja puolestaan säätelee yksilöihin kohdistuvaa valvontaa. Näin ollen yksityisyys voidaan ymmärtää ”hengitystilana”, joka ylläpitää avointa tulevaisuussuuntautumista ja käsitystä ihmisistä tulevaisuutta tekevinä toimijoina eikä pelkkinä datan lähteinä.
Mahdollisuuksia kriisien tuolla puolen
Minkkisen mukaan yksityisyyden mahdollista tulevaisuutta ei ole syytä pelkistää muutamaan skenaarioon. Sen sijaan jokainen historiallinen tilanne kantaa sisällään lukemattomia piileviä mahdollisuuksia. Myös kriisit ja suuret muutosprosessit synnyttävät tutkijan mukaan aina uusia tulevaisuuspolkuja. Tämä pätee myös datatalouteen, joka pitää tällä hetkellä sisällään lukuisia jännitteitä.
– Datatalouden toimijat voivat edistää uudenlaista yksityisyyttä käyttämällä taitavasti esimerkiksi yksityisyyteen tavallisesti liitettyjä kielikuvia ja Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen takaamia oikeuksia, tutkija sanoo.
Minkkinen muistuttaa koronaviruksen osoittaneen viime kuukausina, että emme pysty ennakoimaan, milloin uusi kriisi avaa varmoinakin pidetyt asiat neuvoteltavaksi.
– Jatkossa on tärkeää kysyä, millaisia piileviä mahdollisuuksia koronakriisiin sisältyy vähättelemättä kuitenkaan tilanteeseen liittyvää huolta ja epävarmuutta, Minkkinen pohtii.
***
FM Matti Minkkinen esittää väitöskirjansa ”A breathless race for breathing space: Critical-analytical futures studies and the contested co-evolution of privacy imaginaries and institutions” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.5.2020 klo 12.15.
Turun yliopiston väitöstilaisuuksia ei koronavirustilanteen vuoksi järjestetä yleisötilaisuuksina. Väittelijä, vastaväittäjä ja kustos ovat vähintään ääniyhteydessä. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/65097324861
Vastaväittäjänä toimii professori Mika Pantzar (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori emerita Sirkka Heinonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on tulevaisuudentutkimus.
Väitöskirjan lukukappale on yliopiston Natura-rakennuksen infopisteessä (kulku Vesilinnantien puoleisen ulko-oven kautta: Vesilinnantie 3, 20500 Turku), josta sitä voi pyytää puhelimitse (numero ulko-ovessa) arkisin klo 9–15 päivystävältä henkilökunnalta paikan päällä tutustuttavaksi.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: p. 050 599 2169, matti.minkkinen@utu.fi
