Ihmiset reagoivat ja hahmottavat asioita eri tavoin pelatessaan tai seuratessaan digitaalisia ammuntapelejä, osoittaa Suvi Holm Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Holmin rakentamat koetilanteet todensivat, että pelaajien mieltymykset näkyvät kehon reagoinneissa. Siinä missä väkivaltaisista pelisisällöistä pitäneiden koehenkilöiden fysiologisen aktivaation taso pysyi suhteellisen tasaisena, teemaan kielteisesti suhtautuneilla syke ja ihon sähkönjohtavuus kiihtyivät pelaamisen aikana.
Psykologian maisteri Suvi Holmin mukaa peleistä on tullut merkittävä osa ihmisten arkielämää ja täten tekijä, joka vaikuttaa psykologiseen hyvinvointiin. Väitöstutkimuksesa koetilanteissa hän käytti sotateemaisia ensimmäisen persoonan ammuntapelejä eli pelejä, joissa pelaaja katselee pelinäkymää pelaamansa hahmon silmin ja ampuu kohteita. Pelejä kutsutaan myös nimillä räiskintäpelit tai FPS-pelit.
Ensimmäisen persoonan ammuntapelit ovat sekä yksi suosituimmista että pahamaineisimmista digitaalisten pelien genreistä. Ne sisältävät voimakasta tunnepitoista sisältöä, minkä vuoksi aiemmissa tutkimuksissa niiden on pelätty olevan haitallisia ihmisen tunne-elämälle vaikkakin tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Toisaalta pelin ymmärtäminen vaatii äärimmäistä näönvaraista tarkkaavuutta ja siksi tällaisten pelien on todettu kehittävän erilaisia kognitiivisia taitoja.
– Väitöskirjani tulokset auttavat ymmärtämään, miksi pelikokemuksessa on yksilöllistä vaihtelua: pelaajat ja katsojat eroavat taidoiltaan ja mieltymyksiltään. Tämä vaikuttaa siihen, millä tavoin pelaajat ja katselijat kiinnittävät huomiota peliin ja minkälaisia tunnereaktioita ja kokemuksia heillä on. Kaikki eivät siis hahmota pelisisältöjä samoin tavoin tai reagoi niihin samalla lailla, vaan pelaaminen ja pelivideoiden katselu on ainakin jossain määrin yksilöllinen kokemus, Holm kertoo.
Tutkimuksensa aikana hän selvitti koeolosuhteissa, kuinka mieltymykset väkivaltaisiin pelidynamiikkoihin eli toiminnallisiin pelisisältöihin – kuten mieltymykset ampumiseen ja räjäyttämiseen – vaikuttavat pelaajien tunnetiloihin ja laajempiin reflektioihin pelissä, joka sisälsi runsaasti tällaisia väkivaltaisia sisältöjä.
– Väkivaltaisiin pelisisältöihin, kuten tappamiseen, kielteisesti suhtautuvat kokivat arkielämässään positiivisempaa tunnetilaa ja enemmän uteliaisuutta ja elinvoimaisuutta kuin pelatessa ensimmäisen persoonan ammuntapeliä. Väkivaltaisista pelisisällöistä pitävillä tai niihin neutraalisti suhtautuvilla tällaista eroa arkielämän ja pelitilanteen välillä ei ollut, vaan kokemukset olivat samankaltaisia pelatessa ja elämässä ylipäätään, Holm kertoo.
Pelisisältömieltymykset vaikuttivat myös minäpystyvyyteen eli arvioihin omista kyvyistä selviytyä eteen tulevista tehtävistä samansuuntaisesti, joskin molemmat ryhmät kokivat minäpystyvyyden olevan huonompi pelitilanteessa.
– Tulokset viittaavat siihen, että pelisisältömieltymykset ovat yhteydessä myös reflektointeihin omasta hyvinvoinnista pelaamisen aikana. Näin ollen pelisisältömieltymykset eivät vaikuta pelkästään fysiologisiin tunneperäisiin reaktioihin, kuten autonomisen hermoston kiihtyneisyyteen, vaan myös laajempiin kokemuksiin, Holm sanoo.
Tutkimuksensa aikana Holm selvitti koehenkilöiden silmänliikkeiden avulla myös, miten näönvaraisen tarkkaavuuden taidot ovat yhteydessä ensimmäisen persoonan ammuntapelien pelivideoiden katseluun. Näönvaraisella tarkkaavuudella tarkoitetaan kykyä suunnata, ylläpitää, tai vaihtaa huomion kohdetta näköaistia vaativissa ympäristöissä, kuten katsellessa pelinäkymää.
Tutkimus osoitti, että peliä seuraavien katsojien taidot vaikuttavat siihen, millä tavoin he kiinnittävät huomiota peliin.
– Tutkimuksen tulosten huomioiminen on tärkeää ensimmäisen persoonan ammuntapelien psykologisten vaikutusten ja peleihin liittyvien eriävien mielipiteiden ymmärtämiseksi. Tuloksilla on käytännön merkitystä myös pelisuunnittelulle, jossa voidaan paremmin huomioida pelaajien yksilölliset mieltymykset ja taidot hyvän pelikokemuksen mahdollistamiseksi, Holm sanoo.
***
PsM Suvi Holm esittää väitöskirjansa ”Preferences, Emotions, and Visual Attention in the First-Person Shooter Game Experience” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 3.6.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Elisa Mekler (IT University of Copenhagen) ja kustoksena apulaisprofessori Johanna Kaakinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykologia.
Väittelijän yhteystiedot: sukape@utu.fi
>> Väitöskirja on julkaistu sähköisenä
Tohtoriohjelma: Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelma