Digitalisaatiosta on esitetty ratkaisua nuorten mielenterveysongelmien tuen ja avun puutteisiin. TtM Kiki Metsärannan Turun yliopistoon tekemässään hoitotieteen väitöstutkimuksessa ilmeni, että nuoret käyttävät mielenterveyden tueksi suunniteltuja digitaalisia teknologioita silloin kun heillä on eniten stressiä ja muita palveluja ei ole saatavilla.
Suomessa vallitsee tilanne, jossa mielenterveysongelmiin apua hakevien nuorten tarpeisiin ei voida vastata riittävästi. Korkean tulotason maissa lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden suuri esiintyvyys yhdistyneenä suuriin palveluvajeisiin on sillä tasolla, että se loukkaa asiantuntijoiden mukaan YK:n lasten oikeuksia.
Digitaaliset teknologiat mahdollistavat uudenlaisen tavan tuottaa ja tarjota mielenterveyspalveluja nuorille.
Väitöskirjatutkija Kiki Metsärannan väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin digitaalisen teknologian tehokkuutta sekä kuvattiin, miten ja mihin tarkoituksiin nuoret ovat käyttäneet digitaalista teknologiaa.
Tutkimuksessa käsiteltiin erinäisiä digitaalisia teknologioita, joita käytettiin erilaisissa mielenterveyspalveluissa.
– Teknisiä mahdollisuuksia nuorten mielenterveyden edistämiseksi sekä mielenterveyden ongelmien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi on runsaasti. Teknologia myös kehittyy nopeasti luoden uudenlaisia tapoja tuottaa ja tarjota mielenterveyspalveluja nuorille. Tietoa on kuitenkin rajallisesti siitä, miten nuoret käyttävät mielenterveyden tueksi tarkoitettua teknologiaa. Siksi oli tärkeää tutkia erilaisia digitaalisia teknologioita, ja sitä miten nuoret niitä käyttävät mielenterveytensä tukemiseen, toteaa Metsäranta.
Tehokkuuteen vaikuttaa moni tekijä
Tutkimuksessa ei löydetty laadukasta tutkimusnäyttöä virtuaalitodellisuuden tehokkuudesta vakavien mielenterveysongelmien hoidossa psykiatrisen hoidon erityispalveluissa. Laadukasta näyttöä nuorten digitaalisten teknologioiden käytön vaikuttavuudesta yleensäkin on niukasti.
– Ainoastaan verkkopohjaisten interventioiden on todettu vähentävän masennus- ja ahdistusoireita. Kuitenkaan ei ole tietoa, mitkä elementit näissä monimutkaisissa ja erilaisia teknologioita ja terapeuttisia elementtejä hyödyntävissä interventioissa ovat vaikuttavimpia, Metsäranta huomauttaa.
Digitaalisten teknologioiden käyttöä tutkittiin kahdessa vaiheessa. Ensiksi tutkittiin verkkopohjaisen intervention osana olleen sähköisen päiväkirjan käyttöä. Interventiota käyttivät nuorisopsykiatrian poliklinikoille masennusoireiden takia ohjautuneet nuoret. Toiseksi tutkittiin kaikille suomalaisille nuorille suunnatun verkkopohjaisen palvelun kirjepalvelun ja chatin käyttöä.
Suurimmaksi käyttäjäryhmäksi osoittautuivat tytöt, ja digitaalisia teknologioita käytettiin eniten kouluvuoden aikana ja iltaisin. Nuoret käyttivät digitaalisia teknologioita keskustellakseen mielenterveydestään, henkilökohtaisista asioistaan sekä siitä, miten he näkivät ja kokivat itsensä.
– Nuoret käyttivät tekstipohjaisia teknologioita kertoakseen ja keskustellakseen avoimesti elämästään, itsestään ja mielenterveydestään, Metsäranta tiivistää.
Tulosten perusteella voidaan esittää, että digitaalisia teknologioita voidaan hyödyntää nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuuden ja riittävyyden lisäämiseksi. On kuitenkin huomioitava nuorten erilaiset mielenterveys- ja sukupuolikohtaiset tarpeet sekä heidän valmiutensa käyttää digitaalista teknologiaa.
***
TtM Kiki Metsäranta esittää väitöskirjansa ”Digital technologies to support mental health among young people” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.12.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina A-C, Osmo Järvi -sali, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori Eija Paavilainen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Maritta Välimäki (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väittelijän yhteystiedot: kiki.a.metsaranta@gmail.com
