Leikkaus- ja anestesiaosaston päivittäiseen johtamiseen liittyy paljon päätösten varmistamista ja tarkistamista (Väitös: TtM Eriikka Siirala, 22.1.2021, hoitotiede)
Leikkaus- ja anestesiaosastojen arjessa hoitotyön lähiesimiehet tekevät lukuisia päätöksiä – usein nopeasti ja samanaikaisesti. Päätöksentekoa tukevat osittain sähköiset tietojärjestelmät. TtM Eriikka Siirala selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, mitä päätöksiä leikkaus- ja anestesiaosastojen lähiesimiehet päivittäisessä johtamisessa tekevät, ja mitä tietoa päätöksenteossa tarvitaan. Tulosten avulla voidaan vaikuttaa kehitettävien tietojärjestelmien tietosisältöön, lähiesimiehen työnkuvan määrittämiseen ja uusien lähiesimiesten perehdyttämiseen.
Kustannusten kasvu ja hoitotyön laadun varmistaminen haastavat terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Näihin haasteisiin pyritään vastaamaan nykyistä nopeammalla päätöksenteolla ja tehokkaammilla palveluilla, joita digitalisaatio tukee.
Jotta lähiesimies voi hyödyntää tietojärjestelmistä saatavaa tietoa päivittäisessä johtamistyössä, on lähiesimiehen tekemät päätökset ja päätöksenteossa tarvittava tieto ensin tunnistettava ja kuvattava.
– Päätöksenteossa tarvittava tieto on leikkaus- ja anestesiaosastolla tallennettuna muistilapuille, lähiesimiehen muistiin, useaan eri tietojärjestelmään – tai sitä ei ole lainkaan saatavilla, Eriikka Siirala kuvaa nykytilannetta.
Siirala tutki väitöskirjassaan leikkaus- ja anestesiaosastojen päivittäistä päätöksentekoa useilla eri menetelmillä: kirjallisuuskatsauksella, ääneenajattelun menetelmällä ja kyselytutkimuksella.
– Aiempi kirjallisuus osoitti, että lähiesimiehen koulutus, kokemus, taidot ja tehtävät ovat yhteydessä toisiinsa. Koulutuksen lisääntyessä myös tehtävät voivat muuttua. Lähiesimieheltä vaaditaan päivittäisessä johtamisessa lukuisia taitoja tehtävien hoitamiseksi, Siirala kertoo.
Ääneenajattelun menetelmää käytettäessä tutkittava ajattelee ääneen esimerkiksi meneillään olevaa työtehtävää – tässä tapauksessa päivittäistä johtamista – ja hänen puheensa tallennetaan ja analysoidaan. Analyysin avulla voidaan saada tietoa esimerkiksi tutkittavan päätöksenteosta. Siirala havaitsi menetelmää käyttäen, että lähiesimiehet tekevät päivittäisessä johtamisessa lukuisia operatiivisia ja taktisia päätöksiä. Erityyppisiä päätöksiä tehdään samanaikaisesti ja päätöksenteko on altista keskeytyksille.
– Lähiesimiehet tekevät päivittäisessä johtamisessa paljon jo tehtyjen päätösten varmistamista ja tarkistamista. Varsin vähän todellisissa päivittäisen johtamisen tilanteissa käytetty ääneenajattelun menetelmä päätöksenteon tutkimuksessa sopi leikkaus- ja anestesiaosaston ympäristöön. Tilanteet osastolla muuttuvat äkisti, jolloin tilanteiden simuloiminen jälkikäteen olisi haasteellista, Siirala pohtii.
Tutkimuksessaan Siirala kehitti kyselyn kuvaamaan päivittäisen johtamisen tiedontarpeita. Kyselyyn vastasi 288 lähiesimiestä, joilla kaikilla oli hoitotyön tutkinto, mutta koulutuksen taso vaihteli. Tutkittavilla oli pitkä kokemus työskentelystä sairaanhoitajana leikkaus- ja anestesiaosastolla.
Kyselyn avulla tunnistettiin 41 vähimmäistietoa, joita lähiesimies tarvitsee päivittäisessä johtamisessa ja joiden tulisi olla helposti saatavilla tietojärjestelmistä päätöksenteon hetkellä.
– Tiedontarpeet liittyivät potilaan hoidon ja toimenpiteen prosessiin sekä henkilökunta- ja aineellisiin resursseihin. Havaitsin, että lähiesimiehen pidempi johtamiskokemus tai muut organisatoriset tekijät olivat vain vähäisesti yhteydessä päivittäisen johtamisen tiedontarpeisiin, Siirala sanoo.
Siiralan tutkimus tuo uutta tietoa lähiesimiehen päätöksenteosta ja siinä tarvittavasta tiedosta. Saatua tietoa voidaan hyödyntää uusien tietojärjestelmien tietosisältöjen kehittämisessä. Tutkimuksen avulla saatua tietoa voidaan hyödyntää myös uusien lähiesimiesten perehdytyksessä ja työnkuvan määrittämisessä.
***
TtM Eriikka Siirala esittää väitöskirjansa ”Päivittäinen johtaminen lähiesimiehen työssä leikkaus- ja anestesiaosastolla” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.1.2021 klo 12.00.
Väitöstä voi seurata etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Paula Asikainen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Kristiina Junttila (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
