Internet-perustaisella täydennyskoulutuksella voidaan parantaa hoitotyöntekijöiden tietopohjaa (Väitös: TtM Minna Ylönen, 18.9.2020, hoitotiede)
Internet-perustainen opetusohjelma parantaa kotihoidon hoitotyöntekijöiden tietoja laskimohaavan hoidosta. TtM Minna Ylösen Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuotti lupaavia tuloksia hoitotyön täydennyskoulutuksen näkökulmasta, sillä opetusmateriaalina käytettiin internetissä olemassa olevaa näyttöön perustuvaa materiaalia, joka on muutenkin hoitohenkilökunnan saatavilla.
Väestö ikääntyy ja samalla myös laskimohaavojen esiintyvyys lisääntyy. Suurin osa ikääntyneistä potilaista, joilla on laskimohaava, hoidetaan koti- tai avohoidossa. Toisaalta ikääntyneiden hoidon painopiste on yleisemminkin siirtynyt yhä vahvemmin kotihoitoon. Näistä syistä Minna Ylönen päätti tarkastella laskimohaavojen hoitoa juuri kotihoidossa. Tutkimukseen osallistui kahden suomalaisen kaupungin kotihoidon hoitohenkilökuntaa.
– Tutkimusten mukaan hoitohenkilökunta luottaa pääasiassa kollegoiden tietoihin etsiessään ratkaisuja potilaan hoidossa tarvittavaan päätöksentekoon. Tämä saattaa kuitenkin johtaa siihen, että hoitotyössä käytetään vanhentunutta tietoa. Näyttöön perustuvan tiedon jalkauttaminen hoitotyöhön on siis erityisen tärkeää, Ylönen huomauttaa.
Täydennyskoulutuksen tarve on jatkuva
Yleensä täydennyskoulutus parantaa hoitajien tietoja, taitoja ja asenteita, mutta vaikutuksen on todettu olevan lyhytaikainen. Tästä syystä jatkuva täydennyskoulutus onkin tarpeen. Koulutuksen toteutustapa vaatii kuitenkin pohtimista, koska koulutettavia osa-alueita on hoitohenkilökunnan työssä useita. Lisäksi olisi tarvetta pohtia sitä, mikä on hoitohenkilökunnan oma vastuu osaamisen ylläpidossa ja milloin tarvitaan työnantajan järjestämää täydennyskoulutusta.
– Osaamisen ylläpidon näkökulmasta on välttämätöntä luoda rakenteet, joilla uusi näyttöön perustuva tieto saadaan käyttöön ilman suuria investointeja hoitohenkilökunnan koulutukseen. Esimerkiksi Käypä hoito -suositukset ovat kaikkien ammattilaisten käytettävissä, ja niiden käyttöä konkreettisesti päivittäisessä hoidollisessa päätöksenteossa myös hoitotyössä olisi tärkeää tukea, Ylönen korostaa.
Opetusohjelma paransi tietoja, muttei vaikuttanut taitoihin
Ylösen tulosten perusteella internet-perustainen opetusohjelma paransi sekä itsearvioitua että teoreettista tietoa laskimohaavan hoidosta. Hoitajien jo alun perin positiivisiin asenteisiin opetusohjelmalla ei ollut vaikutusta.
Tutkimuksessa ei kuitenkaan pystytty todentamaan opetusohjelman vaikutusta hoitajien taitoihin, haavan paranemiseen ja haavanhoidon kustannuksiin mittauksiin osallistuneiden hoitajien vähäisen määrän vuoksi.
– Mielenkiintoista kuitenkin oli se, että täydennyskoulutukseen osallistuneen ryhmän kustannukset olivat korkeammat koko tutkimuksen ajan, Ylönen kertoo.
Haavanhoidon käytännöt näyttävät vaihtelevan kaupunkien välillä, vaikka suositukset ovatkin samanlaiset koko Suomessa.
– Tässä on todennäköisesti yksi syy sille, miksi kustannuksetkin eroavat eri kaupunkien välillä, Ylönen arvelee.
***
TtM Minna Ylönen esittää väitöskirjansa ”Development of continuing education to support evidence based nursing care of patients with venous leg ulcers” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.9.2020 klo 12.00 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Marja Kaunonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Riitta Suhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: 0400667809, misuyl@utu.fi
Väittelijän kuva
