Englannin kielen käyttäminen harrastuksissa tukee kielitaidon kehittymistä, jos harrastukseen liittyy aktiivista havainnointia, muistamista ja ongelmanratkaisua. Marja-Leena Niitemaa tarkasteli väitöstutkimuksessaan lukiolaisten englannin sanaston osaamista.
Marja-Leena Niitemaa selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka lukiolaisten englanninkielen osaaminen kehittyy vapaa-ajan harrastuksissa. Hän tutki harrastusten vaikutusta englannin oppimiseen sanastotestien ja kyselyiden avulla.
Kävi ilmi, että sanojen ymmärtäminen ja tuottaminen kehittyvät lukiolaisilla tehokkaimmin, jos harrastukseen liittyy englanninkielen käyttämisen lisäksi aktiivista havainnointia, muistamista ja ongelmanratkaisua. Niitemaan mukaan harrastamisen pitäisi myös olla säännöllistä ja pitkäkestoista, jotta se kehittäisi kielitaitoa.
– Tällaisia harrastuksia ovat esimerkiksi videopelien pelaaminen ja lukeminen. Englanninkielisten elokuvien ja sarjojen katsominen auttaa myös, mutta se ei ole yhtä tehokasta, Niitemaa sanoo.
Hyvä englanninkielen sanavarasto helpottaa verkon käyttöä
Niitemaa tarkasteli väitöstutkimuksessaan, kuinka hyvää englannin sanaston osaamistasoa lukiolaiset tarvitsevat digitaalisissa ympäristöissä. Tutkimus osoitti, että nuoren on helpompaa käyttää nettisanakirjoja ja etsiä tietoa verkosta, jos hänellä on hyvä englannin sanavarasto.
Tätä Niitemaa tutki videoimalla nettihakuja, joita lukiolaiset tekivät kirjoitusprosessin aikana. Englanninkielisten lähteiden käyttö sujui nuorilla hyvin, jos heidän onnistumisprosenttinsa sanaston tunnistustestissä oli yli 60 prosenttia.
– Hyvien sanastotaitojen lisäksi digitaalisessa ympäristössä tarvitaan monipuolista lukutaitoa, kykyä arvioida hakutuloksia kriittisesti sekä sinnikkyyttä jatkaa hakuja, Niitemaa huomauttaa.
Kyky jäsentää tekstiä ja monipuolinen sanojen käyttö toistuivat taitavilla englanninkielen kirjoittajilla
Lukiolaisten englanninkielen kirjoitustaitoa Niitemaa tutki digitaalisilla analyysimenetelmillä. Hän vertasi niiden antamia tuloksia perinteisten sanastotestien tuloksiin ja opettajien antamiin arviointeihin.
– Kaikissa analyyseissä nousi selvästi esiin kaksi piirrettä, jotka kuvaavat taitavasti laadittuja kirjoitelmia. Ensimmäinen on kirjoittajan taito jäsentää tekstiä käyttämällä adverbeja ja konjunktioita monipuolisesti. Toinen piirre on sisältösanojen monipuolisuus. Taidokas kirjoittaja hyödyntää myös harvinaisia adjektiiveja, substantiiveja ja verbejä tekstilajiin sopivasti sekä osaa käyttää englannille tyypillisiä sanayhdistelmiä, Niitemaa toteaa.
Niitemaan määrällisiä ja laadullisia menetelmiä yhdistävä väitöstutkimus laajentaa käsitystämme lukiolaisten englanninkielen osaamisesta, sillä hän testasi tutkimuksessaan myös harvinaisten sanojen tunnistamista. Väittelijän analyysit osoittavat, että digitaalisten ja perinteisten analyysimenetelmien tulokset ovat samansuuntaiset, joten monet tutut sanaston tunnistus- ja yhdistelytestit sopivat Niitemaan mukaan sekä vaativan sanaston harjoitteluun että käytön arviointiin englannin opetuksessa.
– Sanakirjojen käyttöä olisi hyvä harjoitella koulussa, Niitemaa toteaa.
***
FM Marja-Leena Niitemaa esittää väitöskirjansa ”Complexities of competence: A study on Finnish upper-secondary school students' lexical development and use of L2 English” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 17.02.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-sali, Arcanuminkuja 1, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Katja Mäntylä (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Lintunen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on englannin kieli.
Väittelijän yhteystiedot: p. 040 5210327, maleni@utu.fi
