Yhdessä enemmän - Monelle koulii sote-alan moniammatilliseen työotteeseen

​Syksyllä käynnistyneen Monelle-klinikkaopetuksen juuret ovat Turun yliopistossa 1999 käynnistyneessä psykologian, logopedian ja sosiaalityön oppiaineiden yhteisessä klinikkaopetuksessa. Kun sote-työssä nostettiin keskiöön ajatus, että asiakkaan on saatava kokonaispalvelu yhdeltä luukulta, sama haluttiin ulottaa koulutukseen.

 

– Moniammatillisuutta ei saada kentälle, jos sitä ei opita koulutuksessa, Monellen valmistelutyöryhmään kuuluva sosiaalityön professori Leo Nyqvist sanoo.

 

Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Åbo Akademin yhteisessä Monellessa rakennettiin klinikkaopetusmalli, jossa yhdistetään sekä luento- ja seminaariopetusta että aitojen potilastapauksien työstöä moniammatillisella otteella. Sana Monelle on lyhenne tavoitteesta Moniammatillinen osaaminen potilaan hoidossa ja kuntoutuksessa.

 

– Ensimmäinen Monelle-kurssi on ollut positiivinen yllätys. Opiskelijat ovat lähteneet moniammatilliseen työskentelyyn rohkeasti ja innostuneesti. Moniammatillisen työotteen tärkeys ja merkitys on tullut näkyväksi. Totta kai haasteitakin on kohdattu. Olemme esimerkiksi havahtuneet siihen, että työkaluja tai valmiita malleja moniammatilliseen työskentelyyn saatikka sitten sen opettamiseen ei juurikaan ole saatavilla, kurssin koordinaatiovastuun jakanut psykologian dosentti Riikka Korja kertoo.

 Alkuperäisen kolmikon - psykologia, logopedia ja sosiaalityö - rinnalle tulivat mukaan lääketieteellisestä tiedekunnasta sekä lääkäri- että hammaslääkäriopiskelijat, Turun ammattikorkeakoulusta fysioterapia-, toimintaterapia sekä sosionomiopiskelijat ja Åbo Akademista logopedia- ja psykologiaopiskelijat.

 

Opetusta työstettiin kevätlukukauden ajan. Monelle-kurssin vastuuopettajina ovat olleet psykologian dosentti, tutkijatohtori Riikka Korja ja filosofian tohtori Miia Tuominen Turun ammattikorkeakoulusta.

 

Moniammatillisuus näkyy vahvasti myös pilottia työstäneessä työryhmässä ja opettajistossa. Korjan ja Tuomisen rinnalla uutta luomassa ja toteuttamassa olleet olleet Turun yliopistosta sosiaalityön oppiaineesta yliopisto-opettajat Assi Ailoranta ja Anne-Mari Jaakola sekä professori Leo Nyqvist, yleislääketieteestä kliininen opettaja Jaana Franck, kansanterveystieteestä kliininen opettaja Sakari Suominen, hammaslääketieteestä professori Satu Lahti ja yliopisto-opettaja Tarja Haukioja, lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen ja kehittämisen yksikön johtaja Outi Kortekangas-Savolainen, psykologian oppiaineesta professori Heikki Hämäläinen, yliopistonlehtori Leena Himanen ja professori Marja Laasonen sekä logopediasta yliopisto-opettaja Marjaana Raukola-Lindblom, Turun ammattikorkeakoulusta mukana ovat olleet koulutus- ja tutkimuspäällikkö Pia Ahonen, fysioterapian lehtori Niina Katajapuu ja toimintaterapian opettaja Mariann Kylmäniemi sekä sosiaalialan lehtori Anssi Lähde, Åbo Akademista neuropsykologian erikoispsykologi, yliopistonlehtori Mira Karrasch ja logopedian yliopisto-opettaja Annette Nylund.

 

 – Opetus koostuu sekä luento- että seminaariopetuksesta. Opiskelijat myös jaetaan pienryhmiin, jossa on edustaja jokaisesta oppialasta, ja he tutustuvat todellisten potilaiden tilanteeseen paperitapausten kautta. Tähän liittyy moniammatillisen tiimin tiivis ohjaus, Riikka Korja kertoo.

 

Potilastapaukset pohjautuvat oikeisiin potilaskertomuksiin, mutta tapaukset on käsitelty tunnistamattomiksi niin, ettei potilaan yksityisyys vaarannu. Tapausten läpikäynti on paljastanut selkeästi, miten eri ammattialat voivat kukin tuoda oman panoksensa asiakkaan hyväksi.

 

– Opiskelijat ovat myös oppineet, miten oman alan kieli muutetaan jaettavaan kieleen, Korja sanoo.

 

Tuominen lisää, että myös Monellen opettajat ovat oppineet tuntemaan toisensa ja toistensa organisaatiot ja toimintatavat hyvin.

 

– Tämä mahdollistaa jatkossa entistä monimuotoisemman opetusyhteistyön niin teoreettisen opetuksen kuin harjoittelujen ja klinikkaopetuksen osalta. Opettajien työn kannalta Monelle avaa uudenlaisia mahdollisuuksia moniammatillisen pedagogiikan kehittämiseen ja oman ammattitaidon laajentamiseen. Åbo Akademin ruotsinkielisen opetuksen tuomat mahdollisuudet monikieliseen opetukseen aiotaan myös jatkossa hyödyntää, Tuominen sanoo.

– Sosiaali- ja terveysalan asiakkaiden tarpeet ja ongelmat ovat niin monimuotoisia, että ne vaativat useamman alan ammattilaisten mukanaolon, Korja sanoo.

 

Leo Nyqvist toteaa, että kansainvälisessä kirjallisuudessa moniammatillisen yhteistyön edut on tunnustettu jo vahvasti. Sama näkyy lastensuojelutyössä. Yhä useammin sosiaalityöntekijät kaipaavat tuekseen neurologista ja kognitiivista ammattiosaamista.

 

Moniammatillisessa opetuksessa turkulaiset ovat edelläkävijöitä tuodessaan moniammatillista opetusta jo peruskoulutusvaiheeseen. Riika Korja korostaa, että soten äärellä myös kouluttajien on oltava valmiita uudistumaan. Siksi hän toivoo, että myös yliopistopedagogiikassa pureudutaan moniammatillisen opetuksen pedagogiikkaan.

 

Työelämässäkin moniammatillinen ote on liian harvinainen.  Marja Laasonen kertoo kuitenkin harvinaisena esimerkkinä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan foniatrian yksikön polikliinisen toiminnan, jossa on jo kymmeniä vuosia työskennelty moniammatillisissa tiimeissä, jotta potilas saa parasta mahdollista hoitoa. Monellen potilastapauksissa onkin saatu hyödynnettyä foniatrian potilastapauksia.

 

– Klinikkakoulutuksen tarve on ilmeinen, tätä osaamista tarvitaan työelämässä, Jaana Franck sanoo.

Moniammatillisen klinikkaopetuksen juuret ovat Turun yliopistossa syvällä. Psykologian, logopedian ja sosiaalityön yhteinen klinikkaopetus käynnistyi 1999, ja se on yhä yksi tärkeimmistä ammattikäytännön kursseista. Opiskelijoiden tukena ja ohjaajina on laaja opettajakunta sekä työnohjaajat.

 

– Syksyn opetus oli pilotti ja oli tärkeää, että yliopisto resursoi tämän omista varoistaan. Toiveenamme on, että tämä saadaan osaksi opintosuunnitelmaa, Korja sanoo.

 

Myös ammattikorkeakoulu osallistui opetuksen kustannuksiin.

 

Tuominen muistuttaa, että Monelle saattaa tulevaisuudessa toimia myös aitojen potilastapausten ratkaisijana, aivan kuten yhteiskuntatieteellisen klinikkaopetus jo tekee.

 

 

Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Hanna Oksanen, Erja Hyytiäinen