Turun yliopiston elintarvikekehityksen professori Anu Hopia kirjoitti yhdessä Helsingin yliopiston dosentin Pekka Lehtosen kanssa kirjan Kuplivaa kemiaa - Kiehtovat juomat kotikaljasta kombuchaan. Uutuusteos kertoo, kuinka tutut juomat valmistetaan ja millaista kemiaa on niiden maun, tuoksun sekä muiden ominaisuuksien takana.
Paahteisen pähkinäistä kahvia, makunystyröitä kipristävää limsaa, makeanhimoa hellivää marjamehua – elämän perustana toimiva vesi muuntuu moneksi, kun siihen uutetaan toisia aineita tai kun sitä sekoitetaan sopivassa suhteessa vaikkapa etanoliin. Maistuvia juomia syntyy myös, jos antaa hiivojen ja bakteerien temmeltää lasissa. Ilman niitä emme voisi nauttia esimerkiksi kuohuviinistä tai kaakaosta.
Anu Hopian ja Pekka Lehtosen teos paljastaa, miten molekyyleistä syntyy seos, jossa ovat tasapainossa makua, väriä, tuoksua, kihelmöintiä tai muuta mukavaa tuntemusta tuottavat ainekset. Teoksessa käydään läpi suosituimpien juomien historiaa, valmistustapoja ja kemiaa niiden takana. Lisäksi pohditaan kaikkien viiden aistin tuottamaa yhteisvaikutusta juoman nauttijalle.
– Olemme tunteneet Pekan kanssa toisemme jo opiskeluajoistani lähtien, ja vuosien varrella tehneet myös tutkimusyhteistyötä suomalaisten juomien parissa. Meitä molempia kiinnostaa paitsi juomien kemia, myös niiden nautiskelu, historia ja kulttuuri. Koska ajattelimme, että nämä eri näkökulmat juomiin kiinnostaa varmaan monia muitakin hyvän ruoan ja juoman ystäviä, päätimme koota tietomme ja ajatuksemme kirjaksi, kertoo Hopia.
Tarkastelussa ovat sekä alkoholittomat että alkoholilliset juomat, kuten kahvi, tee, kombucha, viini, olut, viski ja samppanja. Juomien taustoihin tutustumalla esimerkiksi selviää, miksi olut ei maistu oluelta ilman humalaa, mistä vihreän teen heinäinen maku johtuu, miksi Bloody Mary vaikuttaa erityisen maukkaalta lentokoneessa ja mitä rypäleiden solukoista vapautettu neste käy läpi matkallaan viiniksi.
