Aika on kypsä Suomen ruokajärjestelmän muutokselle. VTT, Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistot, Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Ruokavirasto määrittivät elintarviketutkimukselle suunnan, joka ohjaa Suomea keskeiseksi toimijaksi terveelliseen ja kestävään ruokajärjestelmään siirtymisessä. Samalla Suomi luo uusia talouskasvun mahdollisuuksia.
Globaali ruokajärjestelmä on ennennäkemättömien haasteiden edessä. Väestönkasvu, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja kestämättömät ruoantuotannon menetelmät ovat asioita, joihin elintarviketutkimuksen ja innovoinnin kautta on löydettävä ratkaisuja.
Suomella on mahdollisuus ottaa edelläkävijän rooli siirtymisessä kohti terveellistä ja kestävää globaalia ruokajärjestelmää ja hyötyä samalla muutoksen tuomista talouden kasvumahdollisuuksista. Tulevaisuutta luodaan systemaattisen tutkimuksen, aidon yhteistyön ja uusien innovaatioiden avulla.
– Tutkimusorganisaatioiden yhteisellä elintarviketutkimusstrategialla määrittelemme monitieteisiä tutkimuskokonaisuuksia, jotka johtavat Suomessa kestävään ruokajärjestelmään vuoteen 2035 mennessä, toteaa strategiatyöryhmän vetäjä, tutkimusprofessori Nesli Sözer VTT:ltä.
Elintarviketutkimuksen missiot Suomelle vuodelle 2035:
- Kaikki Suomen kansalaiset voivat noudattaa terveellistä, turvallista ja kestävää ruokavaliota.
- Ruoan- ja rehuntuotanto Suomessa on kestävää, sopeutuvaa ja kilpailukykyistä.
- Ruokajärjestelmä on resurssitehokas ja jätteetön.
- Suomi on kestävään ruokajärjestelmään tähtäävän tutkimuksen ja innovaatioiden sekä uusien toimintatapojen edelläkävijä ja pilotoija.
Strategiatyössä suunniteltiin muutospolkuja kohti ruokajärjestelmää, joka lisää yhteiskunnan hyvinvointia, tukee talouskasvua ja tarjoaa suomalaisille ruoan tuottajille ja elintarviketeollisuudelle tieteelliseen tietoon ja elintarvikeinnovaatioihin perustuvia kasvumahdollisuuksia. Eri tieteenalojen asiantuntemusta on osattava yhdistää nykyistä paremmin ja tiivistettävä tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä. Myös julkishallinnon ja tutkimusyhteisön välistä viestintää on parannettava.
– Uusi strategia on saatu valmiiksi laajalla tutkimusorganisaatioiden yhteistyöllä. Turun yliopistosta mukana työssä ovat olleet niin elintarvike- ja ravitsemustutkijat teknillisestä ja lääketieteellisestä tiedekunnasta kuin Turun kauppakorkeakoulun tutkijat, korostaa Helsingin ja Turun yliopistoissa professorina toimiva Mari Sandell.
Suomelle elintarviketutkimusfoorumi
Strategiatyöryhmä ehdottaa Suomen elintarviketutkimusfoorumin perustamista tutkimuksen ja koulutuksen edistämiseksi, monitieteisen keskustelun lisäämiseksi, yhteisten vaikuttavuustavoitteiden määrittämiseksi ja saavuttamiseksi sekä yhteishankkeiden ja kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurin synnyttämiseksi. Tällä hetkellä yhteisen tutkimusagendan, rahoituksen ja monitieteellisen tutkimuksen puute on tunnistettu heikkous. Jatkossa on tärkeää panostaa luotettavaan tiedeviestintään ja rohkeaan keskusteluun politiikkatoimien ja lainsäädännön roolista ruokaketjun uudistamisessa.
Foorumin tehtävänä olisi myös herättää keskustelua tutkimuksen ja sen koordinoinnin merkityksestä suomalaisen ruokajärjestelmän muutoksessa ja parantaa dialogia eri sidosryhmien kesken. Innovaatioita ja liiketoiminta-aihioita kehitetään jo nyt vuosi sitten käynnistetyssä Food & Beyond -ekosysteemissä, Viikki Food Innovation Labissa, Ruokalaaksossa ja Flavoriassa.
Useita keinoja kohti kestävää ruoantuotantoa
Kestävään ja ilmastoviisaaseen ruoantuotantoon siirtyminen merkitsee uusien viljelymenetelmien ja uudistavan alkutuotannon menetelmien sekä kiertotalousratkaisujen kehittämistä ja laajamittaista käyttöönottoa. Suomella on kattavat vesivarannot sekä läpinäkyvä ruokaketju, joka on verrattain lyhyt ja helppo hallita, ja nämä tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia kansainvälisesti.
Ravitsemus- ja elintarvikeosaaminen ovat maailmallakin tunnettuja Suomen vahvuuksia. Kehittämällä terveellisiä ja kestäviä elintarvikkeita suomalaisista proteiinilähteistä luomme uusia vientituotteita ja parannamme Suomen proteiiniomavaraisuutta. Hyviä proteiinilähteitä ovat esimerkiksi särkikalat, monet peltokasvit, hyönteiset sekä mikrobien avulla tuotettu proteiini, joka on yksi esimerkki solumaatalouden tarjoamista mahdollisuuksista.
Turun yliopistossa on pitkä tutkimusperinne pohjoisista elintarvikkeista ja niiden raaka-aineista sekä ainutlaatuisen pohjoisen ja subarktisen ilmaston vaikutuksesta elintarvikkeiden koostumukseen ja laatuun. Tiedekuntarajat ylittävä yhteistyö tuottaa kestävää kehitystä edistävää tiedettä ja innovaatioita.
– Elintarvikkeiden tutkimus ja opetus kuuluvat Turun yliopiston strategian temaattiseen Luonnon monimuotoisuus ja kestävyys -kokonaisuuteen. Tutkimus ja opetus pohjautuvat monitieteiseen ympäristöön, jossa yhdistyvät alkutuotanto, teknologiset innovaatiot, ruoan koostumus ja terveysvaikutukset sekä kuluttajien käyttäytyminen, summaa Turun yliopiston elintarvikekemian professori Baoru Yang.
Turun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa koulutetaan asiantuntijoita elintarviketieteissä ja -teknologiassa. Tällä hetkellä Turun yliopisto on Suomessa ainoa teknillistä DI- ja TT -koulutusta elintarvikealalla tarjoava yliopisto.
Datan ja digitaalisten ratkaisujen merkitys kasvaa entisestään ja niitä voidaan hyödyntää elintarvikkeiden turvallisuuden, aitouden ja jäljitettävyyden seuraamiseen sekä kuluttajien yksilöllisten tarpeiden tyydyttämiseen ketterän elintarviketuotannon ja jakelun keinoin.
Elintarvikkeiden ja elintarvikeprosessien kestävyyden ja ilmastovaikutusten todentaminen auttaa kuluttajia tekemään ympäristöystävällisempiä ja kestävämpiä valintoja. Muutosvaiheen aikana meidän on luotava myös ymmärrystä uusien tuotantomenetelmien sosioekonomisista vaikutuksista, eli miten ruokajärjestelmän muutos vaikuttaa kuluttajiin, turvallisuuteen, ympäristöön ja liiketoimintaan.
Strategiatyöryhmän jäsenet:
- Nesli Sözer, VTT, tutkimusprofessori ja strategiatyöryhmän vetäjä
- Marina Heinonen, Helsingin yliopisto, professori
- Marjukka Kolehmainen, Itä-Suomen yliopisto, professori
- Liisa Maunuksela, Ruokavirasto, tutkimusjohtaja
- Emilia Nordlund, VTT, tutkimustiimin päällikkö
- Kaisa Poutanen, VTT, Senior Advisor
- Mari Sandell, Helsingin yliopisto, professori
- Johanna Vilkki, Luonnonvarakeskus (Luke), tutkimusprofessori
- Suvi Virtanen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampereen yliopisto, professori
- Baoru Yang, Turun yliopisto, professori
- Maria Åkerman, VTT, johtava tutkija
Lisätietoja:
Teknologian tutkimuskeskus VTT
Tutkimusprofessori Nesli Sözer, nesli.sozer@vtt.fi, 040 1523875
Turun yliopisto
Professori Baoru Yang, bayang@utu.fi, 045 273 7988
Professori Mari Sandell, mari.sandell@utu.fi, 040 3524149
