Miten 9.11.2001 terrori-iskut ovat kuluneen kahden vuosikymmen aikana vaikuttaneet ajatteluumme, maailmankuvaamme ja tapaamme tehdä tutkimusta? Kysymykseen pureudutaan Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen järjestämässä webinaarissa, joka on kaikille avoin ja seurattavissa netissä perjantaina 10.9. kello 14.15 alkaen.
Tekoälyn käyttöönotto lisääntyy terveysalalla nopeasti. Hoitotyön ammattilaiset ovat terveydenhuollon suurin ammattikunta, mutta tähän mennessä heidän osallisuutensa terveysalan tekoälyn kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvässä keskustelussa on ollut hyvin vähäistä. Turun yliopiston tutkijat ovat mukana johtamassa asiantuntijaryhmää, joka listasi tavoitteita osallisuuden lisäämiseksi.
Tupakointi tai päihteiden käyttö raskauden aikana on merkittävä riski sekä äidin että lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille. LL Heidi Jussila selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia mahdollisuuksia vaikuttaa raskausajan tupakka- ja päihdehäiriöihin liittyvään ylisukupolviseen ketjuun. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti odottavan äidin raskausaikana heräävä vanhemmuus sekä odottavien äitien kokema stressi.
Arktisen neuvoston luonnonsuojelutyöryhmä CAFF järjestää 6.–9.9. kokouksensa Kilpisjärveltä käsin. Työryhmän delegaatio vierailee muun muassa Kilpisjärven biologisella asemalla, Kilpisjärven koulussa, Käsivarren paliskunnassa sekä luontokeskuksessa. Rovaniemellä 10.9. työryhmän delegaatio vierailee Luonnonvarakeskuksessa, Metsähallituksessa, Arktisessa keskuksessa sekä maakuntamuseossa. Matkan aikana järjestetään mm. työpaja Kilpisjärven koulussa sekä kuvataan kuusiosaista videosarjaa.
Turun Yliopistosäätiö on vastaanottanut vuonna 2016 kuolleen kouluneuvos Eeva Matinollin testamentin perusteella varoja lähes 1,5 miljoonaa euroa. Säätiö on perustanut Eeva Matinollin nimikkorahaston, joka jakaa tukea Turun yliopistossa tehtävään Suomen historian tutkimukseen.
FM Johannes Merilahti tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia mekanismeja, joilla ihmisen solujen pinnan viestintämolekyylien, reseptorityrosiinikinaasien, toimintaa säädellään. Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa molekyylitason mekanismeista, jotka mahdollistavat monien näiden viestintämolekyylien toiminnan myös vaihtoehtoisella viestintätavalla. Tutkimustulokset voivat johtaa uusien lääkehoitojen kehittämiseen.
Vaskuliitit eli verisuonitulehdukset ovat harvinaisia verisuonia vaurioittavia immunologisia tulehduksia. Vaskuliittien oirekuva on moninainen vaihdellen lievistä iho-oireista vaikeisiin elinvaurioihin. Epämääräisen taudinkuvan vuoksi täsmälliseen diagnoosiin pääseminen voi olla hankalaa ja diagnoosi viivästyä. Hyvän hoitotuloksen saamiseksi olisi tärkeää aloittaa oikea lääkitys mahdollisimman varhain. Uudet kuvantamismenetelmät, kuten positroniemissiotomografia-tietokonetomografia (PET-TT), saattavat helpottaa diagnostiikkaa, mutta myös aiheuttaa merkittäviä kustannuksia.
FM Martina Lerche selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten solun ympäristön fyysikaaliset ominaisuudet vaikuttavat solun toimintaan sen tarttumista välittävien proteiinien kautta. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että solun tarttumisreseptoreiden aktiivisuuden säätelyllä on tärkeä rooli rintarauhasen kehityksessä ja toiminnassa.
Ihmisten syömistottumukset vaihtelevat paljon, mutta toistaiseksi on ollut epäselvää, mitkä tekijät aivojen toiminnassa selittävät näitä eroja. Turun PET-keskuksen tutkijat havaitsivat uudessa tutkimuksessaan yhteyden opioidijärjestelmän toiminnan ja ulkoisten yllykkeiden laukaiseman ruoanhimon välillä.
Syksyllä 2018 valtioneuvosto muutti perusopetus- ja tuntijakoasetuksia. Päätöksellä lisättiin 1–2 luokkien tuntimäärää kahdella vuosiviikkotunnilla, ja lisäys kohdentui A1-kielen opetukseen. Keväällä 2019 julkaistiin uudet vuosiluokkien 1–2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet, ja varhennettua A1-kieltä opetettiin kaikissa peruskouluissa viimeistään keväällä 2020.