Oikeussuojakeinot tarjoavat startup- ja kasvuyrityksille keinoja puolustaa oikeuksiaan, mutta näiden riittävyyttä voidaan kritisoida erityisesti oikeusvarmuuden ja tehokkuuden näkökulmasta. Tämä käy ilmi VTM, OTK Krista Rantasaaren Turun yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Krista Rantasaaren mukaan patenttien käyttö- ja hyödyntämistavat ovat laajentuneet ja monipuolistuneet. Myös patentteja koskevat teknologiansiirrot ovat lisääntyneet. Uusista tavoista ja keinoista hyödyntää patentteja taloudellisesti voidaan mainita patenttirahastot. Joidenkin patenttirahastojen pääasiallinen liiketoimintamalli on ostaa patentteja ja hankkia niiden avulla tuottoa vaatimalla lisenssimaksuja liiketoimintaa tuottavilta yrityksiltä, esimerkiksi loukkauskanteita nostamalla. Toisaalta patenttirahastot voivat myös auttaa yrityksiä patenttien kaupallistamisessa ja lisätulojen hankkimisessa. Patenttirahaston toiminnan luonne on pystyttävä määrittelemään paremmin.
Patenttijärjestelmän on mahdollistettava oikeasuhtaisten oikeussuojakeinojen käyttö yrityksille niiden koosta riippumatta. Pienten startup- ja kasvuyritysten kohdalla patentinloukkauskanteiden aiheuttamat merkittävät kustannukset voivat muodostua kasvun esteeksi. Väitteet patentin loukkauksesta voivat olla myös tarkoituksellisesti tehtyjä ja ylimitoitettuja. Patentinhaltija voi esimerkiksi väittää, että patentin suojapiiri on laajempi kuin patenttihakemuksessa oli alkujaan tarkoitettu ja että startup- tai kasvuyritys loukkaa tämän oikeutta.
Rantasaaren tutkimuksen lähtöasetelmasta nousee esille kolme keskeistä näkökulmaa:
- Startup- ja kasvuyrityksillä on keskeinen rooli innovaatiotoiminnassa.
- Eurooppalaisen patenttijärjestelmän on kyettävä vastaamaan patenttien ylikansalliseen täytäntöönpanoon ja yhtenäispatenttijärjestelmää koskeviin haasteisiin.
- Startup- ja kasvuyrityksillä on oltava käytössään riittävät keinot puolustautua patentinloukkauksia vastaan.
Oikeussuojakeinoista lähemmässä tarkastelussa ovat kustannusten jakautuminen, väliaikainen kielto oikeudenloukkauksen estämiseksi ja bifurkaatio, eli loukkaus- ja mitättömyyskanteiden jakaminen eri tuomioistuimeen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös kanteiden yhdistämistä usean vastaajan tapauksessa. Edellä mainittujen keinojen lisäksi tutkimuksessa selvitetään oikeuden väärinkäytön kieltoa, määräävän markkina-aseman väärinkäytön kieltoa, immateriaalioikeuksia koskevaa täytäntöönpanodirektiiviä ja perusteettomia uhkauksia. Vertailussa keskitytään EU-lainsäädännön lisäksi patenttimarkkinoiden kannalta keskeisimpien eurooppalaisten maiden kansalliseen lainsäädäntöön.
Patenttioikeudenkäynnit ovat haastavia yrityksille niiden monimutkaisuuden ja korkeiden kustannusten takia. Monimutkaisuutta ja rinnakkaisia patenttioikeudenkäyntejä useassa maassa on osittain pyritty ratkaisemaan uuden yhtenäispatenttijärjestelmän kautta. Tosin Iso-Britannian irtautuminen Euroopan unionista tuo tähän asetelmaan omat haasteensa. Voidaankin väittää, että oikeusvarmuuden tavoite, joka tutkimuksessa esitetyn mukaisesti heijastaa patenttijärjestelmän yleistavoitetta edistää innovaatioita, ei startup- ja kasvuyritysten osalta täysin toteudu.
Krista Rantasaaren väitös tuo uutta tietoa tutkimuskenttään, sillä Euroopassa ei aiemmin ole oikeustieteen parissa tutkittu erityisesti pienempien yritysten oikeuksia. Myös Euroopan komissio on nostanut esille patenttien hyödyntämisen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ja haluaa edistää patenttien täytäntöönpanoa. Tämä selviää EU-komission marraskuussa 2020 hyväksymästä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevasta toimintasuunnitelmasta, jolla vahvistetaan Euroopan unionin taloudellista elpymistä ja palautumista.
***
VTM, OTK Krista Rantasaari esittää väitöskirjansa ”Patent litigation in Europe: Can start-ups and growth companies defend their rights?” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 26.11.2021 klo 12 (Turun yliopisto, Calonia, Cal 1 -luentosali, Caloniankuja 3, Turku). Voit myös seurata tilaisuutta etänä täältä.
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Luke McDonagh (London School Economics and Political Science, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Tuomas Mylly (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on oikeustiede.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: +358 40 5350744 krista.rantasaari@utu.fi
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä
