Seurantatutkimuksessa mitattiin raskaudenaikaista hammashoitopelkoa – Naisilla pelko yleisempää kuin miehillä (Väitös: HLL Outi Hagqvist, 3.12.2021, sosiaalihammaslääketiede)
Miltä sinusta tuntuu, kun istut hammaslääkärin odotushuoneessa odottamassa omaa vuoroasi? Muun muassa tällaisella kysymyksellä mitattiin hammashoitopelkoa seurantatutkimuksessa, jossa arvioitiin lasta odottavien naisten ja heidän puolisoidensa hammashoitopelossa tapahtuvia muutoksia sekä niiden yhteyttä psyykkiseen hyvinvointiin. Raskauden edetessä naisten pelot useimmiten lievenivät, kun taas miesten voimistuivat. Synnytyksen jälkeen tilanne kääntyi sukupuolten välillä toisinpäin. Tutkimuksessa arvioitiin myös pelon yhteyttä ahdistuneisuuteen, masentuneisuuteen ja erilaisiin elämänkokemuksiin. Yhteyksiä todettiin, mutta voimakkuudeltaan ne olivat pääosin heikkoja. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista ei kokenut voimakasta pelkoa hammashoitoa kohtaan.
Outi Hagqvistin väitöskirja ”Aikuisten hammashoitopelko FinnBrain-kohortissa – pelon muutokset ja yhteydet psyykkiseen hyvinvointiin” raportoi tuloksia seurantatutkimuksesta, jota toteutetaan osana FinnBrain-tutkimusta.
Hammashoitopelon osalta tutkimuksen tavoitteena oli arvioida pelossa tapahtuvia muutoksia raskauden aikana ja sen jälkeen, sekä arvioida pelon yhteyttä ahdistuneisuuteen, masentuneisuuteen ja erilaisiin elämänkokemuksiin.
Tulosten mukaan suurin osa vastaajista ei juurikaan pelännyt hammashoitoa, mutta noin joka viidennellä tapahtui muutoksia hammashoitopelossa tutkimusjakson aikana. Hammashoitopelko oli voimakasta tutkimuksen alussa kahdeksalla prosentilla naisista, miehistä 3-5 prosentilla.
– Naiset raportoivat ylipäätään enemmän pelkoa kuin miehet. Naisten pelko vähentyi raskauden edetessä, mutta lisääntyi jälleen synnytyksen jälkeen. Miehillä pelon kulku oli päinvastainen, heillä pelko lisääntyi hieman puolison raskauden edetessä, mutta vähentyi lapsen syntymän jälkeen, Outi Hagqvist kertoo.
Hammashoitopelko, masentuneisuus ja ahdistuneisuus olivat yhteydessä toisiinsa pääkohortissa, mutta yhteys oli lievä. Pilottikohortissa lievä yhteys löytyi ainoastaan miehillä. Pilottikohortissa miehillä löytyi heikko yhteys hammashoitopelon ja henkisten traumojen välillä, naisilla taas löytyi heikko yhteys pelon ja elämäntapahtumien määrän välillä. Hammashoitopelko ei yhdistynyt koehenkilöiden muistoihin omien vanhempiensa vanhemmuudesta.
– Tulokset viittaavat siihen, että hammashoitopelko voi muuttua molempiin suuntiin. Siihen saattavat vaikuttaa erilaiset elämäntapahtumat ja stressitekijät tai jopa raskauden aikaiset hormonaaliset muutokset, Hagqvist sanoo.
Pelko voi estää hoitoon hakeutumisen
Hagqvistin mukaan suunterveyden ammattilaisten tulisi arvioida asiakkaan hammashoitopelkoa osana hoitoa. Pelon hoito tulisi myös suunnitella ja toteuttaa yksilöllisesti mahdollisten etiologisten tekijöiden mukaisesti.
Yksilön elämäntilanne, kuten lapsen saanti, saattaa vaikuttaa hammashoitopelkoon ja aiheuttaa muutoksia pelon voimakkuudessa. Pelon hoito saattaa myös vaatia eri ammattiryhmien yhteistyötä.
– On tärkeää muistaa, että joillakin pelko saattaa jopa estää hoitoon hakeutumisen. Siksi pelon tunnistaminen, ennaltaehkäisy sekä oikeat hoitopolut ovat hyvän hammashoidon tärkeitä osatekijöitä, Hagqvist sanoo.
Tutkimukseen osallistui 201 naista ja 147 miestä FinnBrainin pilottikohortista sekä 3 808 naista ja 2 623 miestä pääkohortista. Osallistujat rekrytoitiin äitiysneuvolassa tehtyjen ultraäänitutkimusten yhteydessä ja osallistujien keski-ikä oli noin 30 vuotta.
FinnBrain-syntymäkohortti on Turun yliopistossa vuonna 2010 aloitettu tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen ja terveyteen. Monitieteisen tutkimuksen on suunniteltu jatkuvan useiden vuosikymmenien ajan.
Osallistujat täyttivät hammashoitopelkokyselyn (Modified Dental Anxiety Scale) raskauden ensimmäisen ja viimeisen kolmanneksen aikana sekä kolme kuukautta synnytyksen jälkeen, pilottiaineistossa myös 12 ja 24 kuukautta kuluttua synnytyksestä. Kyselylomakkeilla arvioitiin ahdistuneisuutta, erikseen myös raskauteen liittyvää ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, psyykkisiä, fyysisiä ja seksuaalisia traumoja, positiivisia ja negatiivisia elämäntapahtumia sekä kokemuksia omista vanhemmista.
***
HLL Outi Hagqvist esittää väitöskirjansa ”Adult dental anxiety in the Finnbrain Birth Cohort study - changes and relations to psychological well-being” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.12.2021 klo 12.00 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku). Yleisö voi seurata väitöstä myös etäyhteydellä.
Vastaväittäjänä toimii professori Magnus Hakeberg (Göteborgin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Satu Lahti (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on sosiaalihammaslääketiede.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: outi.hagqvist@utu.fi
