Asiasana: Mediatiedote

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Koillis-Irakissa muodostuneen Mawatin ofioliitin geokemiallinen evoluutio antaa uutta tietoa Alpeilta Himalajalle jatkuvasta vuorijonosta (Väitös: MSc Heider Al Humadi, 19.11.2021, geologia)

Ofioliitit ovat merellisen kuoren palasia, jotka ovat mantereiden törmäyksissä joutuneet mereltä maalle ja vuoristoihin asti. 95 miljoonaa vuotta sitten muodostunut Mawatin ofioliitti on jäännös Neotethyanin valtameren kuoresta ja on nyt osa Zagrosin vuoristoa Koillis-Irakissa. Ofioliittien tutkimus auttaa ymmärtämään merellisen kuoren kehitystä, laattatektoniikkaa ja Maan kehitystä.
 

Populaarimusiikin tutkijat kokoontuvat Poriin

17.11.2021

Porin yliopistokeskuksessa järjestetään 24.–25.11.2021 Populaarimusiikin kulttuuriperintö -hybridiseminaari, joka tuo kaupunkiin populaarimusiikin tutkimuksen kärkinimiä suomalaisista yliopistoista. Seminaaria isännöi Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelmaan kuuluva kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaine.

Sähköisillä potilastietojärjestelmillä merkittävä rooli tutkittavien löytämisessä tulevaisuuden kliinisiin lääketutkimuksiin (Väitös: FM Niina Laaksonen, 19.11.2021, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)

Kliinisten tutkimusten potilasrekrytoinnin haasteet tulevat lisäämään tarvetta potilastietojärjestelmissä käytettäville hakusovelluksille, käy ilmi FM Niina Laaksosen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Terveydenhuollon organisaatioiden sähköisillä potilastiedoilla on tärkeä merkitys tutkittavien löytämisessä ja rekrytoinnissa. Laaksosen tutkimuksessa havaittiin kuitenkin tarve hakusovellusten, potilastietojärjestelmien ja lainsäädännön kehittämiselle.

Varoventtiilit suojaavat fotosynteettisiä bakteereja dynaamisesti (Väitös: MSc Anita Santana Sánchez, 19.11.2021, molekulaarinen kasvibiologia)

Syanobakteerit, joita kutsutaan myös sinileviksi, kuuluvat bakteereihin, jotka fotosyntetisoivat samalla tavalla kuin kasvit. Vesistöissä syanobakteerit altistuvat jatkuvasti äkillisille valon voimakkuuden muutoksille, jotka johtuvat pääasiassa veden ja pilvien liikkeestä. Liiallinen valo voi vahingoittaa fotosynteettistä koneistoa ja aiheuttaa solukuoleman. Syanobakteereille on siksi kehittynyt mekanismeja, joilla ylimääräiset fotonit ja elektronit poistuvat turvallisella tavalla.

MS-tauti yleistyy Suomessa ja sen esiintyvyydessä on huomattavia alueellisia eroja (Väitös: LL Anna-Leena Pirttisalo, 19.11.2021, neurologia)

MS-tauti on yleistynyt Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Taudin esiintyvyydessä ja ilmaantuvuudessa on merkittäviä alueellisia eroja ja esiintyvyys on erityisen korkea Varsinais-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla. MS-taudin yleistymisestä huolimatta potilaiden sairaalahoitojaksot ovat Suomessa vähentyneet.

Yksilölähtöinen hautatutkimus nostaa näkyviin menneisyyden ihmisen (Väitös: FM Ulla Moilanen, 19.11.2021, arkeologia)

Arkeologinen tutkimus keskittyy usein laajoihin alueisiin ja aineistoihin. Tällaisessa lähestymistavassa syntyy helposti yleistyksiä, joissa menneisyyden monimuotoisuus jää havaitsematta. Ulla Moilanen tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa rautakauden ja keskiajan taitteen (noin 900–1400 jaa.) ruumishautauksia Ylä-Satakunnassa ja Hämeessä, ja pääsi yksilölähtöisellä lähestymistavalla uusien yksityiskohtien ja menneisyyden ihmisten jäljille.

Poliisimuseossa Turun yliopiston opiskelijoiden toteuttama Rikos ja rakkaus -verkkonäyttely

12.11.2021

Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun homoseksuaalisten tekojen rangaistavuus poistettiin rikoslaista ja 40 vuotta siitä, kun homoseksuaalisuus poistettiin tautiluokituksesta. Poliisimuseon verkkonäyttely ”Rikos ja rakkaus – Homoseksuaalisuuden dekriminalisointi” kertoo näiden muutosten merkityksestä poliisin toiminnalle ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksille. Verkkonäyttelyn sisältö pohjautuu Poliisimuseon tilaamaan selvitykseen, joka tehtiin Turun yliopiston Porin yksikön kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelman opiskelijaprojektina.

Palladointi avaa uusia mahdollisuuksia oligonukleotidilääkkeiden kehityksessä (Väitös: MSc Madhuri Hande, 19.11.2021, kemia)

FM Madhuri Hande on väitöstutkimuksessaan valmistanut DNA- ja RNA-oligonukleotideja, eli lyhyitä kyseisten nukleiinihappojen pätkiä, joissa joko ketjun päähän tai keskelle on liitetty palladasyklinen rakenne. Vastaavia rakenteita on aikaisemmin tutkittu vaihtoehtona syöpälääkkeenä käytetylle sisplatiinille, mutta niiden liittäminen osaksi oligonukleotidiketjua on onnistunut ensimmäisen kerran vasta joitakin vuosia sitten Turun yliopistossa.