Turun yliopistossa on valmistunut arvio yliopiston hiilijalanjäljestä. Yliopiston suurimmat kasvihuonekaasupäästöt tulevat kiinteistöistä ja matkustamisesta, erityisesti lentomatkoista. Merkittäväksi nousi myös laboratorioihin ja muuhun kokeelliseen tutkimukseen liittyvä hiilijalanjälki.
Turun yliopisto on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoden 2025 loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi yliopiston kestävän kehityksen ohjausryhmä asetti viime vuoden elokuussa erillisen projektiryhmän tekemään arvion yliopiston kiinteistöjen ja toimintojen nykyisestä hiilijalanjäljestä.
Projektiryhmän työ alkoi pohdinnalla siitä, mikä on nimenomaan yliopistoille tarkoituksenmukainen tapa määrittää hiilijalanjälkeä.
– Olemme yliopistojen hiililaskennassa Suomessa edelläkävijöitä, eikä yliopistoille valmiita laskentalinjauksia ole ollut saatavilla. Jouduimmekin aluksi kartoittamaan tilannetta ja miettimään, miten rajaamme ja toteutamme hiilijalanjälkemme eri kohteiden laskennan, kertoo projektiryhmän puheenjohtaja, vararehtori Kalle-Antti Suominen.
Hiilijalanjäljen arvioinnin tavoitteena eivät olleet absoluuttisen tarkat lukemat, vaan tieto yliopiston kasvihuonekaasupäästöjen mittakaavasta ja suurimmista päästölähteistä. Arvioinnissa pystyttiin osittain hyödyntämään saatavilla olevia laskureita, joiden avulla laskettiin muun muassa matkustuksen aiheuttamat päästöt. Toisaalta esimerkiksi laboratoriotarvikkeiden hiilijalanjäljen arviointiin ei ole valmiita laskureita, vaan päästöt arvioitiin kustannusperusteisesti. Samaa menetelmää on hyödynnetty muun muassa Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston (NTNU) hiilijalanjälkilaskennassa.
Kiinteistöt ja matkustaminen ovat yliopiston merkittävimmät hiilidioksidipäästölähteet
Turun yliopiston hiilijalanjälki vuoden 2018 tietojen mukaan arvioituna on noin 28 200 t CO2ekv. Luvussa ovat mukana myös arviot koko yliopistoyhteisön päivittäisistä lounaista sekä henkilökunnan päivittäiset kodin ja työn väliset matkat. Ilman näitä tekijöitä hiilijalanjälki on noin 23 000 t CO2ekv.
Turun yliopiston merkittävin hiilidioksidipäästölähde ovat kiinteistöt. Yliopisto pyrkii pienentämään kiinteistöihin ja etenkin niiden vaatimaan kaukolämpöön liittyvää hiilijalanjälkeä. Esimerkiksi ensi vuonna valmistuvan Aurum-rakennuksen lämmityksessä ja jäähdytyksessä tullaan hyödyntämään maalämpöä.
Kiinteistöjen jälkeen toiseksi suurin päästölähde on matkustus, joka muodostaa vajaan kolmanneksen yliopiston hiilijalanjäljestä. Ylivoimaisesti suurin osa matkustuspäästöistä muodostuu lentomatkustuksesta.
– Kansainvälinen tutkimus edellyttää matkustamista, emmekä toistaiseksi lähde rajoittamaan tutkijoidemme matkustamista. Toki kannustamme muun muassa suorien lentoyhteyksien käyttöön ja siihen, että henkilökuntamme harkintansa mukaan välttäisi lentämistä lähialuematkoissaan, kertoo Kalle-Antti Suominen.
Laboratoriotutkimus on hiilijalanjäljestään huolimatta olennaisen tärkeää kestävän kehityksen edistämiselle
Turun yliopiston vahvuus bio- ja lääketieteellisessä tutkimuksessa näkyy siinä, että noin viidennes yliopiston hiilijalanjäljestä muodostuu tutkimuslaitteista, kemikaaleista ja laboratoriomateriaaleista.
– On tärkeää huomata, että vaikka laboratoriotutkimus tuottaakin hiilidioksidipäästöjä, sillä on iso merkitys kestävän kehityksen edistämisessä. Laboratorioissamme kehitetään muun muassa hiilineutraaleja biopolttoaineita ja muita ilmastolle positiivisia ratkaisuja, toteaa Kalle-Antti Suominen.
Laboratorioiden hiilijalanjäljen pienentämiseen on yliopistolla jo käytössä keinoja liittyen muun muassa tutkimuslaitteiden ja kemikaalien yhteishankintojen ja -käytön edistämiseen.
Hiilijalanjäljen määritys osana Turun yliopiston strategista kestävän kehityksen työtä
Muista hiilijalanjälkeen vaikuttavista toiminnoista muun muassa hankintojen, logistiikan, siivouksen ja työntekijöiden päivittäisten työmatkojen osuus yliopiston kokonaishiilijalanjäljestä jää pieneksi. Toisaalta nämä toimet ovat osa yliopistoyhteisön jokapäiväistä arkea, jonka vuoksi niidenkin huomiointi on tärkeää ilmastomyönteisen toimintakulttuurin edistämisessä.
Hiilijalanjäljen laskenta jatkuu, ja tarkoituksena on sekä tarkentaa vielä karkeiksi arvioiksi jääneitä tuloksia että seurata päästöjä vuosittain. Työ hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi jatkuu yliopiston kestävän kehityksen ohjausryhmän koordinoimana. Hiilijalanjälki ja sen vähentäminen ovat osa yliopiston laaja-alaista kestävän kehityksen toimintaa.
– Yliopistoilla on tärkeä rooli kestävän kehityksen alueellisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä edistämisessä. Koulutamme kestävän kehityksen periaatteet sisäistäneitä ammattilaisia yhteiskunnan eri sektoreille. Tuotamme myös luotettavaa tutkimustietoa päätöksenteon pohjaksi sekä konkreettisia ratkaisuja muun muassa kestävään energiatuotantoon. Edistämme myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä, sanoo kestävän kehityksen ohjausryhmän puheenjohtaja, vararehtori Mika Hannula.
Turun yliopisto painottaa kestävää kehitystä läpileikkaavana teemana kaikessa yliopiston toiminnassa. Kestävä kehitys tulee olemaan myös yliopiston uuden, vuosina 2021–2030 voimassa olevan strategian ja sen toimenpideohjelman ytimessä.
