Puolisottomien vanhempien työllisyysaste on yli 10 prosenttiyksikköä matalampi kuin avio- tai avoliitossa olevilla vanhemmilla. Äideillä ero on jopa kasvanut 2010-luvun aikana.
Puolisottomien äitien työllisyysaste oli 12 prosenttiyksikköä matalampi kuin puolison kanssa asuvilla äideillä vuonna 2018. Isillä vastaava ero oli runsaat 10 prosenttiyksikköä.
– Perhetyyppien väliset työllisyyserot ovat pysyneet suurina 1990-luvun lamavuosista alkaen, vaikka yleinen työllisyystilanne on parantunut. Äideillä työllisyyserot ovat 2010-luvun aikana jopa kasvaneet, sanoo erikoistutkija Anneli Miettinen (Turun yliopisto ja Kela).
Erityisen suuria erot ovat vanhemmilla, jotka ovat suorittaneet korkeintaan keskiasteen koulutuksen. Tässä ryhmässä puolisottomuus on myös yleisempää kuin korkeasti koulutetuilla vanhemmilla. Koulutuserot selittävätkin osan työllisyyseroista ja niiden kasvusta viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana.
Työllisyyserot korostuvat perheissä, joissa on alle 3-vuotiaita lapsia
Perhetyyppien väliset työllisyyserot korostuvat alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmilla. Tätä selittää osittain lasten kotihoidon tuki, jota puolisottomat vanhemmat – käytännössä äidit – käyttävät jonkin verran yleisemmin kuin puolison kanssa asuvat. Työllisyyserot ovat kuitenkin merkittäviä myös kolme vuotta täyttäneiden ja kouluikäisten lasten vanhemmilla.
Varsinkin puolisottomien vanhempien työllistymistä voi heikentää se, että työn vastaanottaminen ei ole aina taloudellisesti kannustavaa: tulojen kasvaessa etuudet pienenevät, verotus kiristyy ja esimerkiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksut kasvavat. Varhaiskasvatuspalvelut eivät myöskään välttämättä vastaa riittävästi heidän tarpeisiinsa.
– Lisäksi työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet voiva olla suurempia niissä ammateissa, joihin varsinkin matalasti koulutetut usein työllistyvät ja joissa esimerkiksi ilta- tai vuorotyö on yleistä, Miettinen sanoo.
Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen väestörekisteritietoihin vuosilta 1987–2018. Puolisottomiksi vanhemmiksi määriteltiin henkilöt, joiden taloudessa asui alaikäisiä lapsia ja jotka eivät olleet avoliitossa, avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Heitä oli äideistä joka viides, isistä noin 4 prosenttia.
Tutkimus on osa Muuttuva perheenmuodostus – Syyt, seuraukset ja mahdolliset tulevaisuudet (FLUX) -hanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). FLUX-hankkeessa etsitään tutkimukseen perustuvia ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa ja sopeutua syntyvyyden muutoksiin sekä väestön ikääntymiseen. Tavoitteena on suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden parantaminen.
