Turun ylipiston opettajat kohtaavat generatiivisen tekoälyn, kuten ChatGPT:n, käyttöä monilla kursseillaan ja ohjatessaan opinnäytetöitä. Tietojärjestelmätieteen professori Matti Mäntymäki ja yliopistolehtori Jonna Järveläinen kannustavat opettajia suhtautumaan tekoälyyn kriittisesti, mutta myös avoimin mielin.
Tietojärjestelmätieteet alana tutkii teknologioiden käyttöä ja kehitystä sekä yksilöiden, organisaatioiden kun myös yhteiskunnan osalta. Tekoäly on yksi näistä ja se näkyy äärimmäisen ajankohtaisena opetuksessa sekä opiskelijoiden arjessa.
Opiskelijat ovat ottaneet generatiivisen tekoälyn mukaan opiskeluarkeensa, riippumatta siitä kannustaako opettaja siihen vai ei. Järveläinen ja Mäntymäki kannustavatkin opettajia suhtautumaan tekoälyyn avoimin mielin ja tutustumaan sen käyttöön.
- Opiskelijat ja opettajat ovat tässä ihan samassa veneessä, me kaikki vasta opettelemme tätä, toteaa Mäntymäki.
Tekoäly on yksi osa pitkän aikavälin trendejä teknologian ja tiedonhaun kehityksessä. Joitain vuosikymmeniä sitten tietoa etsittiin vain paperikirjoista ja -journaaleista ja aakkosten mukaan järjestellyistä kortistoista. Seuraavaksi luotiin kirjastotietokantoja, jotka helpottivat informaation hakemista huomattavasti. Sen jälkeen suurena muutoksena tulivat internet ja hakukoneet, jotka toivat tiedon lähes jokaisen ulottuville. Generatiivinen tekoäly on tässä jatkumossa seuraava suuri askel. Mäntymäki kertoo, että tämän myötä faktojen muistamisen tärkeys on vähentynyt, mutta työnteon ja opiskelun prosessikyvykkyyden tärkeys korostuu entisestään.
- Asiaan ei kannata ollenkaan asennoitua niin, että ihmisen ei tarvitse eikä kannata oppia mitään, koska kaiken voi kysyä tekoälyltä. Se voi säästää aikaamme tiedonhaussa, mutta sen myötä meille tulee uusia taitoja opittavaksi. Generatiivinen tekoälyn käyttö haastaa voimakkaasti informaatiolukutaitoamme eli muun muassa kykyämme prosessoida ja arvioida kriittisesti saamamme informaation faktapohjaisuutta. On tärkeää ymmärtää miten järjestelmät kuten ChatGPT toimivat ja tiedostaa, ettei sen antama tieto pidä aika paikkaansa.
Rajattoman kärsivällinen opettaja
- Yliopisto-opetuksen laajempi kehityssuunta on pitkän aikaa ollut kohti opiskelijakeskeisempää opetusta. Nykyään opettaja on entistä vähemmän luennoitsija, vaan pikemminkin koordinoija ja mahdollistaja. Tekoäly saattaa vahvistaa tätä kehitystä entisestään, kertoo Mäntymäki.
Generatiivinen tekoäly voi mahdollistaa muun muassa henkilökohtaisen tutoroinnin. Sille voi esimerkiksi esittää lukuisia kysymyksiä yhdestä aihealueesta ja tekoäly kyllä vastaa turhautumatta ja väsymättä.
Opetuksessa esimerkiksi ChatGPT:n tuottamaa sisältöä voi käyttää muun muassa opetusmateriaalina niin, että opiskelijoiden tulee muokata tai analysoida tekstiä. Järveläinen kertoo, että tämä opettaa samalla kriittisyyttä generatiivisen tekoälyn tuottamaan sisältöön.
Järveläinen toivoisi, että myös opettajat totuttelisivat generatiiviseen tekoälyyn ja kokeilisivat sen mahdollisuuksia opetustyön suunnittelussa.
- ChatGPT osaa luoda esimerkiksi opetussuunnitelmia, tehtäviä ja case-esimerkkejä varsin onnistuneesti. Jotain siitä kuitenkin vielä puuttuu, jotta sitä voisi käyttää sellaisenaan – mutta ideoita sieltä saa, toteaa Järveläinen.
Vähentääkö tekoälyn käyttö oppimista?
- Eräs generatiivisen tekoälyn suurista haasteista opetuksessa on se, että opiskelija voi pystyä suorittamaan kursseja, vaikka oppimista ei tapahdu juurikaan, huomauttaa Mäntymäki.
Hänen mukaansa tekoälyn käyttö kysyy opiskelijalta henkistä kypsyyttä arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä motivaatiota tehdä tehtäviä myös ilman tekoälyä.
- En usko tässä rajoittamiseen yhtään, vaan siihen, että kaikkea tätä teknologiaa käytetään parhaalla mahdollisella tavalla. Erityisesti tekoälyn kanssa säännöt ja rajanvedot tulevat aina jälkijunassa, toteaa Mäntymäki.
Opettajien on nykyään pakko miettiä, millainen on kurssien suoritustapojen niin sanottu GPT-kestävyys. Enää ei ole kovin järkevää, että kurssin voi suorittaa suoraan tekemällä sen lopputehtävän generatiivisella tekoälyllä. Toisaalta tekoälyä voi käyttää vaikkapa siihen, että opiskelijoiden tulee analysoida generatiiviselle tekoälylle syötettyjä komentoja ja kysymyksiä.
- Ymmärrän, että generatiivinen tekoäly on äärimmäisen hyödyllinen, mutta toivoisin, että opiskelijat muistaisivat kirjoittamisen olevan samaan aikaan ajattelemista ja tiedon prosessointia. Jos ulkoistaa kaiken tekoälylle, niin oppimisesta ja ajattelusta jää puuttumaan jotain, Mäntymäki muistuttaa.
- Nykyään opettajan täytyy miettiä, kuinka paljon opiskelijoiden kirjoittamasta materiaalista on opiskelijoiden itsensä tuottamaa ja kuinka paljon on tekoälyn tekemää, kertoo Järveläinen. Tulevaisuudessa tämä voi vaikuttaa opinnäytetöiden vaatimuksiin ja arvioinnissa saatetaan siirtyä vahvemmin empiirisen tutkimuksen painottamiseen.
Jos tekoälypohjaisia työkaluja on käytetty vaikkapa opinnäytetyössä, niin se tulisi kirjoittaa ylös menetelmiin tai vähintäänkin huomioihin. Aiheesta riippuen, voi olla tarpeen myös kirjata ylös, millaisia käskyjä tekoälylle on annettu.
- On olennaista, että opiskelijamme pääsevät käyttämään tekoälyä opinnoissaan ja oppivat sen mahdollisuuksia, mutta näkevät myös sen kääntöpuolen. Järveläinen on opettanut tekoälyyn liittyvää kriittisyyttä ja eettisiä ongelmia kursseillaan esimerkiksi keskustelujen sekä pelillistämisen kautta, Järveläinen korostaa.
Asennoituminen tekoälyyn voi olla kilpailuetu työmarkkinoilla
Opinnoissa tekoälyä soveltaen käyttänyt opiskelija voi hyötyä työelämässä siitä, että on jo tottunut teknologiaan ja uskaltaa käyttää sitä erilaisiin työtehtäviin kekseliäästi. Vastapainona tulee kuitenkin myös aina se, että generatiivisen tekoälyn tuottamia tuloksia tulee aina arvioida kriittisesti ja parantaa itse esimerkiksi tekstisisältöä. Järveläinen uskoo, että yliopisto voi tarjota kriittistä näkemystä tekoälyn käyttöön ja esimerkiksi sen tuomiin tietoturvariskeihin. Näiden asioiden osaaminen voi olla etu työelämässä.
- Nämä tuoreet, tekoälyyn tottuneet työntekijät voivat olla hyviä muutosagentteja ja muun työyhteisön kirittäjiä, kehuu Mäntymäki.
Ajan myötä Mäntymäki ja Järveläinen kuitenkin uskovat, että tekoäly tulee mukaan työelämään arkiseksi asiaksi, jonka kanssa jokaisen tulee osata toimia. Tällöin opintojen aikana tekoälyn käyttämisestä häviää kilpailuetu.
Yliopistonkin kannalta generatiivisen tekoälyn kanssa ollaan melko isojen asioiden äärellä. Yliopiston tarkoitus on uuden tiedon tuottaminen, joten tavallaan tekoäly lähestyy jo yliopiston monopolialuetta yhdistellessään olemassa olevia tietoja kaikista saatavilla olevista tietokannoista.
Teksti: Veera Niemi
Kuvat: Antti Tarponen
