Teknologian vaikutuksiin keskittyvien tietojärjestelmätieteilijöiden on tässä ajassa vaikea keksiä ajankohtaisempaa tutkimuskohdetta kuin tekoäly. Turun kauppakorkeakoulussa tutkitaan erityisesti tekoälyn vastuullisuutta ja hallintaa.
Kuva: Matti Mäntymäki, Teemu Birkstedt, Jani Koskinen, Matti Minkkinen, Joakim Laine ja Helen Pervez tutkivat kaikki tekoälyn vastuullisuutta ja hallintaa Turun kauppakorkeakoulussa.
Kun tekoälysovellus ChatGPT julkaistiin marraskuussa vuonna 2022, oli se monille tekoälytutkijoillekin jonkinasteinen yllätys. Erityisesti tutkijat yllättyivät siitä, kuinka valmis tuote ChatGPT oli.
– Vaikka ChatGPT:n taustalla vaikuttavat kielimallit olivat ennestään tuttuja, kehityksen nopeus yllätti varmaan kaikki. Se oli iso hyppäys. Ihmistieteilijät harvoin pystyvät olemaan täysin erillään tutkimuskohteestaan, mutta tekoälytutkijoina me emme ainakaan pysty. Elämme itsekin joka päivä tätä muutosta, jota tutkimme, ja se vaikuttaa myös omaan työhömme, toteaa tietojärjestelmätieteen tutkijatohtori Matti Minkkinen.
Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen oppiaineessa on tutkittu tekoälyn vastuullisuutta ja hallintaa jo viiden vuoden ajan. Ennen kuin generatiivinen tekoäly löi läpi ChatGPT:n myötä, tutkijat keskittyivät niin sanottuun prediktiiviseen eli ennustavaan tekoälyyn, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi päätöksenteossa. Tällaisen tekoälyn kohdalla korostuvat vastuullisuuden näkökulmasta kysymykset tekoälyn syrjimättömyydestä, läpinäkyvyydestä ja turvallisuudesta, kun sitä hyödynnetään esimerkiksi rekrytoinnin apuna tai terveystietojen läpikäymisessä.
– Generatiivista tekoälyä puolestaan käytetään ensisijaisesti sisällöntuotantoon, jolloin vastuullisuuden näkökulmasta olennainen kysymys on esimerkiksi, kuinka todenmukaista sen tuottama tieto on, sanoo tietojärjestelmätieteen professori Matti Mäntymäki.
– Kun generatiivisen tekoälyn läpimurto tapahtui, me olimme tavallaan etulyöntiasemassa, sillä olimme tutkineet tekoälyä jo monta vuotta, huomauttaa tietojärjestelmätieteen työelämäprofessori Teemu Birkstedt.
Tekoäly ja nousevat teknologiat liiketoiminnassa on yksi Turun kauppakorkeakoulun kuudesta tutkimuksen painopistealueesta. Painopistealueet ovat tutkimuksen, koulutuksen ja yritysyhteistyön alueita, joihin kauppakorkeakoulun eri yksiköissä erityisesti syvennytään.
Tekoäly ja robotiikka voivat parantaa työelämää radikaalisti
Yksi kauppakorkeakoululla käynnissä olevista tekoälytutkimuksista on Horisontti Eurooppa -rahoituksen saanut AI4Work-hanke, jossa tutkitaan mahdollisuuksia parantaa työn laatua ja edistää työntekijöiden hyvinvointia tekoälyn ja robotiikan avulla.
– Tekoäly ja robotiikka ovat todennäköisesti tehokkaimpia keinoja työolojen radikaaliin parantamiseen eri aloilla, sillä ne voivat tukea työntekijöitä erilaisissa tehtävissä aina työläistä käsityötä vaativista tehtävistä monimutkaiseen päätöksentekoon asti. Hankkeemme tavoitteena on parantaa ihmisten, tekoälyn ja robottien välistä viestintää ja yhteistyötä, jotta työskentelyolosuhteet paranisivat organisaatioiden eri prosesseissa useilla eri aloilla, Mäntymäki toteaa.
Hankkeessa on tutkijoiden lisäksi mukana yrityksiä, jotka toteuttavat tekoälyä hyödyntäviä pilotteja kuudella eri alalla: logistiikassa, teollisuudessa, rakennusalalla, terveydenhuollossa, koulutuksessa ja maataloudessa. Kauppakorkeakoulun tutkijoiden roolina on auttaa yrityksiä miettimään tekoälyn käyttöön liittyviä riskejä, painottaa eettistä näkökulmaa ja varmistaa, että pilotit toteutetaan vastuullisesti ja lainmukaisesti.
– Esimerkiksi terveydenhuollossa ja koulutuksessa toteutettavissa piloteissa mitataan työntekijöiden ja opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tietoja päälle puettavalla teknologialla, kuten älykelloilla. Vastuullisuuden näkökulmasta tässä on tärkeää huomioida, että kyse on ihmisten yksityisistä tiedoista, joiden keräämiseen täytyy saada vapaa suostumus. Myös työsuhteeseen liittyvä hierarkia täytyy ottaa huomioon, Minkkinen sanoo.
Kauppakorkeakoululla on käynnissä myös toinen tekoälyyn ja työhyvinvointiin liittyvä tutkimus. Euroopan unionin osarahoittama HyväÄly-hanke tukee yritysten työnhyvinvointia eettisesti kestävällä tavalla, kun yrityksessä käytetään tai harkitaan tekoälyratkaisujen käyttöönottoa.
– Tavoitteenamme on kehittää eettisesti kestäviä tekoälyn omaksumisen käytäntöjä, jotka tukevat työntekijöiden hyvinvointia, yritysten kilpailukykyä ja tekoälykehityksen eettisyyttä ja kestävyyttä. Autamme varsinaissuomalaisia yrityksiä vastaamaan aiemmissa tutkimuksissa havaittuihin haasteisiin, kuten teknologiaosaajien pulaan alueella, uusien teknologioiden vaikutuksiin työhyvinvointiin ja tekoälyn käytön eettisiin kysymyksiin. Valmistelemme yrityksiä myös tekoälyyn liittyvään lainsäädäntöön. Lisäksi luomme hankkeessa pysyvän verkoston, joka edistää vastuullista tekoälyn käyttöä alueen yrityksissä pitkällä tähtäimellä, kertoo tietojärjestelmätieteen erikoistutkija Jani Koskinen.
Haaveena sosiaalisesti vastuullinen generatiivinen tekoäly
Tekoälyn vastuullisuuteen keskittyvänä tutkijana Mäntymäen haaveena olisi nähdä tulevaisuudessa generatiivinen tekoäly, joka olisi sosiaalisesti vastuullinen.
– Vähän provokatiivisesti voisi sanoa, että nykyiset generatiiviset tekoälyt on valitettavasti koulutettu verkosta varastetulla datalla ja niiden tekemiseen on käytetty halpatyövoimaa. Olisi hienoa, jos vastuullisuus ja turvallisuus nostettaisiin aidosti ykkösprioriteeteiksi tekoälyn kehityksessä, Mäntymäki sanoo.
EU pyrkii olemaan tekoälyyn liittyvän sääntelyn edelläkävijä ja tavoitteena on, että samat vastuullisuuteen nojaavat pelisäännöt leviäisivät muuallekin maailmaan.
– Tekoälyn sääntelyllä on merkittävä rooli siinä, millaiset reunaehdot tekoälyn käytölle asetetaan. Me tutkimme myös tekoälyn sääntelyä, ja toivottavasti tutkimustieto vaikuttaa siihen, millaisia säädöksiä tekoälylle tehdään, Birkstedt toteaa.
Jos tekoäly on liian taitava, voi ihminen ”nukahtaa rattiin”
Tekoälyn vastuullinen käyttö vaatii valppautta myös yksittäiseltä tekoälyä hyödyntävältä ihmiseltä. Tutkijoiden mukaan generatiivinen tekoäly on tullut jäädäkseen, joten sen vastuullisuuteen liittyvät ongelmat eivät ratkea sillä, että ihmiset kieltäytyisivät käyttämästä tekoälyä.
– Tällä hetkellä generatiivinen tekoäly tuottaa hyvin keskinkertaista sisältöä. Siitä puuttuu inhimillisen ajattelun kirkkaus, mutta toisaalta myös ihmisen järkyttävä tyhmyys. Meidän tulisi miettiä, miten voisimme hyödyntää generatiivista tekoälyä niin, että maksimoisimme sen avulla inhimillisen nerokkuutemme. Valitettavasti tekoälyyn liittyy myös todellinen riski inhimilliselle degeneraatiolle, Mäntymäki sanoo.
– Sitä itse asiassa tutkitaankin, missä menee se raja, että ihminen niin sanotusti nukahtaa rattiin tekoälyn kanssa. Kun tekoälystä tulee riittävän fiksu, ihminen ei välttämättä enää huomaa, että sen tuottama sisältö on huonoa, vaan ottaa sen vastaan annettuna, Birkstedt huomauttaa.
Tekoälyn kaltaisen nopeasti kehittyvän teknologian kanssa vastuullisuuskysymykset eivät tutkijoiden mukaan tule koskaan valmiiksi. Sääntelyä ja ohjeistuksia täytyy jatkuvasti päivittää.
– Tietojärjestelmätieteilijänä on vaikea nähdä tässä ajassa tekoälyä kiinnostavampaa ja tärkeämpää teknologiaa, jonka vaikutuksia tutkija. Ajattelen, että tekoälyn tutkimiselle on tässä ajassa suuri yhteiskunnallinen tarve ja jopa velvollisuus, Mäntymäki kiteyttää.
Teksti: Jenni Valta
Kuvat: Antti Tarponen
