Asiasana: opettajankoulutuslaitos

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Asiantuntijaluentoja opettajan osaamisesta seitsemän yliopiston ja AVI:n yhteistyönä

17.05.2023

Millaisia taitoja ja osaamista opettaja tarvitsee työssään? Mitä on moninaisuusosaaminen? Mikä on motivaation rooli oppimisessa ja millaista tietoa opettaja tarvitsee työssään? Mikä on MAP-malli? Vastauksia tarjolla Opettajana muuttuvassa maailmassa: MAP-malli opettajan osaamista suuntaamassa -verkkokurssilla. Vapaasti suoritettavissa olevalla kurssilla ei ole aikatauluja tai palautettavia tehtäviä, voit suorittaa sen omaan tahtiisi ja juuri niin kuin se tuntuu itsestäsi parhaalta.

Eila Lindfors ja Tuija Saarivirta palkittiin työstä oppilaitosturvallisuuden hyväksi

01.05.2023

ONNI on turvallinen koulu -hankkeen pilottikoulun, Rauman normaalikoulun lehtori Tuija Saarivirta sekä hanketta johtava Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan professori Eila Lindfors ovat saaneet Suomen Palopäällystöliitolta tunnustuspalkinnot työstään. Liitto kiittää Saarivirtaa ja Lindforsia pitkäjänteistä työstä oppilaitosturvallisuuden ja sen tutkimuksen eteen sekä valmiudesta jakaa paitsi vastuuta myös tietoa ja toimivia ratkaisuja koulujen turvallisuuden kehittämiseksi.

Kaikille avoin FINSCI-hankkeen seminaari

Aika

2.6.2023 klo 10.00 - 12.00
Mitä on tiedepääoma, ja miten se jakautuu suomalaisten kesken? Onko tieteestä kiinnostumisella väliä? Millä tavoin tiedepääoman kartuttamista voisi tukea koulussa? Tervetuloa Heurekaan kaikille avoimeen FINSCI-hankkeen ensimmäisen kauden päätösjuhlaan, jossa kuulet vastauksia muun muassa näihin...

Koskettava koulu -teos tarkastelee fyysistä koskettamista koulussa

21.03.2023

Saako koulussa koskettaa? Miten kosketus näkyy opettajan työssä? Mihin piirtyvät miellyttävän tai epämukavan koskettamisen rajat? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa peruskoulun kosketuskulttuuria avaava uutuusteos Koskettava koulu. Kirjan ovat toimittaneet Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan yliopistonlehtori Pilvi Heinonen sekä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan professori Liisa Tainio ja yliopistonlehtori Ulla Karvonen.

Maahanmuuttajataustaisen varhaiskasvatushenkilöstön kokemus työyhteisöön kuulumisesta linkittyy kielitaitoon ja sosiaalisten suhteiden laatuun työpaikalla (Väitös: KM Monika Haanpää, 10.3.2023, kasvatustiede)

Suomen kielen taito, ammatillinen ja henkilökohtainen itsetunnon vahvuus, sosiaaliset suhteet työpaikalla sekä työyhteisön hyväksyntä ja arvostus heijastuvat suoraan siihen, miten hyvin maahanmuuttajataustaiset varhaiskasvatuksen opettajat ja lastenhoitajat kokevat olevansa osa päiväkodin työyhteisössä. Näin toteaa Monika Haanpää Turun yliopistoon tekemänsä väitöstutkimuksen tuloksena.

Suomea opettelevien koulunkäynnin tukemisen tulee tapahtua yhteistyössä ja koulutusjärjestelmän eri tasoilla (Väitös: FM Elisa Repo, 24.2.2023, kasvatustiede)

Opettajien taidot tukea kielellistä moninaisuutta eivät aina ole peruskoulun opetussuunnitelmien edellyttämällä tasolla. Suunnitelmat ovat jo usean vuoden ajan edellyttäneet jokaiselta opettajalta kieli- ja kulttuuritietoista pedagogiikkaa, mutta asiaa kasvatustieteen alan väitöstyössään tutkinut Elisa Repo havaitsi eroja opettajien asenteissa ja käytänteissä.

Jo työssä olevat opettajat kouluttautuneet ahkerasti matematiikan opetukseen

16.02.2023

Yli 7 000 kasvatus- ja koulutusalan ammattilaista on osallistunut reilun viiden vuoden aikana suomalaisyliopistojen luomaan Joustavaan Matematiikkaan eli JoMa-täydennyskoulutukseen. JoMan tarjoamat tutkimusperustaiset opetusmenetelmät ja mielekkääseen harjoitteluun panostaminen ovat yksi keino saada lapset ja nuoret innostumaan matematiikasta.

cLovid-projektin ensimmäinen opetuskokeilu osoittautui onnistuneeksi

17.01.2023

Kehitteillä olevan, verkkoa hyödyntävän cLovid-oppimisympäristön ensimmäinen opetuskokeilu osoittautui onnistuneeksi. useimmat osallistujista kokivat kahden tunnin purkuistunnon  erittäin hyödyllisenä ja toivoivat vastaavanlaista koulutusta uudestaan. – Kaikki oppimateriaali ja cLovid-projektin aikana kehitetetyt työkalut (OMERO ja PRISMA) annetaan vapaaseen käyttöön projektin päättyessä, yliopistotutkija Laura Helle opettajankoulutuslaitokselta kertoo.