Asiasana: valtio-oppi
50-vuotias yhteiskuntatieteellinen tiedekunta on yliopiston ilonaihe
– Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta on yliopiston pitkäaikainen ilonaihe, rehtori Kalervo Väänänen aloitti juhlapuheensa tiedekunnan 50-vuotisjuhlissa ja sai vastaukseksi spontaanit aplodit. Väänänen korosti heti perään, että näin on helppo sanoa, sillä pohjana ovat kovat kriteerit. Tiedekunta täytttää mainiosti opetukseen liittyvät tavoitteensa, tutkintosuoritukset osoittavat vuosi toisensa jälkeen koilliseen ja yliopiston yhteiskunnallisessa tehtävän hoidossa tiedekunta on tunnustettu niin yliopiston, koko maan kuin kansainväliselläkin tasolla.
Uutuusteos ruotii faktojen roolia politiikassa
Perustuuko poliittinen päätöksenteko faktojen ja tieteellisen tiedon huomioimiseen? Miten määritellään valehtelu politiikassa? Faktat politiikassa -teos pureutuu muun muassa näihin kysymyksiin.
Tasavallan loppu? etsii eurooppalaista linjaa
Tulevatko Unkarin muutokset demokratiassa tapahtumaan myös muualla Euroopassa? Tätä pohtii valtio-opin yliopisto-opettaja Heino Nyyssönen tuoreessa teoksessaan Tasavallan loppu? Unkarin demokratian romahdus.
Heino Nyyssönen on tutkinut Unkarin politiikkaa.
Professori Wibergin tutkimusryhmälle myönnetty Faktabaarin joukkoistuspalkinto
Faktabaari on yksimielisesti päättänyt myöntää Faktabaarin joukkoistuspalkinnon kuntavaalien vaikuttavimmasta faktantarkistuksesta Turun yliopiston valtio-opin tutkimusryhmälle Turun Sanomissa 2.4. julkaistusta kilpailutyöstään: Puolueet eivät juuri valehtele ohjelmissaan.
Varadekaanit ja laitosjohtajat valittu - kausi alkaa elokuussa
Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan uudeksi dekaaniksi valittu Juha Räikkä on valinnut uudet varadekaanit sekä laitosjohtajat. Kaikkien toimikausi alkaa 1.8. ja kestää 31.7.2019 saakka.
Neuvottelukunta vahvistaa linkkiä työelämän ja koulutuksen välillä
Yhteiskuntatieteellisellä tiedekunnalla on selkeät odotukset tuoreelle neuvottelukunnalle. Muutoksessa olevaa työelämää hyvin tuntevat neuvottelukunnan jäsenet toimivat kertovat tiedekunnalle, mitä nykypäivän työelämä odottaa koulutukselta ja tutkimukselta sekä myös vievät työelämään tietoa tiedekunnasta.
Julkaisu, professori Matti Wiberg: The Impact of the European Union on National Legislation
Neljä viidestä katsoo kansalaisaloitteen lisänneen demokratiaa
Kansalaisaloitejärjestelmä on saavuttanut lyhyessä ajassa suuren suosion. Jopa kolmannes äänioikeutetuista on allekirjoittanut vähintään yhden aloitteen. Vaikka useimmat aloitteet on hylätty eduskunnassa, sekä tutkijat että kansalaiset näkevät aloitejärjestelmässä mahdollisuuksia demokratian vahvistamiseen.