Tasavallan loppu? etsii eurooppalaista linjaa
Tulevatko Unkarin muutokset demokratiassa tapahtumaan myös muualla Euroopassa? Tätä pohtii valtio-opin yliopisto-opettaja Heino Nyyssönen tuoreessa teoksessaan Tasavallan loppu? Unkarin demokratian romahdus.
Heino Nyyssönen on tutkinut Unkarin politiikkaa.
Unkari on viime aikoina puhuttanut laajalti: lehdistönvapauden ja demokratian kaventuminen ovat olleet viime vuosina uutisissa. Uusimpana esimerkkinä tästä on CEU-yliopistoa uhkaava sulkeminen.
Nyyssönen pureutuu teoksessaan siihen, miten entisestä Euroopan unionin mallioppilaasta on tullut kauhukakara, johon eurooppalaisen yhteisön on vaikea suhtautua. Nyyssösen mukaan Unkari on helppo leimata poikkeustapaukseksi, siitä tulee ”ne toiset”, jolloin kyse ei ole enää ”meistä eurooppalaisista”. Brexitin jälkeisessä Euroopassa, ja Puolan poliittisen tilanteen valossa melkein mikä tahansa kehityskulku tuntuu kuitenkin mahdolliselta. Onko Unkari siis ollut jonkinlainen edelläkävijä, joista voi nähdä Euroopan tulevaisuuden, hän kysyy.
Vuosikymmeniä Unkaria tutkinut Nyyssönen tarkastelee teoksessaan Euroopan poliittisia painopisteitä Unkarin esimerkin perusteella. Hänen mukaansa hätkähdyttävintä oli havaita, kuinka äärioikeiston agenda ja populismi on hallinnut Unkarin poliittista keskustelua luultua enemmän.
Teos: Heimo Nyyssönen: Tasavallan loppu? Unkarin demokratian romahdus. Atena, 2017.
Teksti: EH
Kuva:Dennis Jarvis