Turun yliopisto on selvittänyt laajasti erilaisten kansalaisten osallistumismuotojen käyttöä ja vaikutuksia Suomessa. Tutkimuksessa kartoitettiin kansalaisten osallistumismuotojen käyttöä ja vaikutuksia niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla.
Valtio-opin professorin Maija Setälän asiaa tutkinut työryhmä havaitsivat, että valtakunnallisista osallistumiskanavista käytetyin oli vuonna 2012 käyttöön otettu kansalaisaloite.
Ryhmä kuitenkin havaitsi myös kehitetettävää. Sen esittää, että kansalaisaloitteiden valiokuntakäsittelyjen avoimuutta lisätään ja eri valiokuntien käytännöt asiakirja-aineistoon liittyvässä avoimuudessa yhdenmukaistetaan. Ryhmä esittää myös, että kansalaisaloitteen kannattajien ääntä käsittelyprosessissa ja käsittelyprosessin dialogisuutta vahvistetaan esimerkiksi takaamalla aloitteen edustajalle vastauspuheenvuoro asiantuntijakuulemisten jälkeen. Ryhmä myös kirjaisi eduskunnan työjärjestykseen sekä valiokuntaohjeeseen, että aloite on käsiteltävä vähintään valiokuntatasolla. Tämä on jo vakiintunut käytännöksi.
500 aloitetta, 2 miljoonaa allekirjoittajaa
Kansalaisaloitteiden keräämien allekirjoitusten määrä ylitti syksyllä kaksi miljoonaa. Aloitteita on pantu vireille jo yli viisisataa, mutta allekirjoitukset kasautuvat voimakkaasti menestyneimmille aloitteille.
Aloitemahdollisuutta käyttävät keskimääräistä enemmän poliittisesti aktiiviset, mutta sitä hyödyntävät myös sellaiset usein poliittisesti marginalisoituvat ryhmät kuten työttömät ja nuoret
Kansainvälisesti poikkeuksellinen mahdollisuus tehdä aloitteita sähköisesti on monipuolistanut sekä vireillepanijoiden että allekirjoittajien joukkoa.
– Vähäinen kannatus ei välttämättä ole ongelma, sillä myös pieni allekirjoitusmäärä voi olla selkeä signaali aloitteen vireillepanijoille. Joka tapauksessa on selvää, että aloitteiden avulla on nostettu poliittiseen keskusteluun aiheita, jotka muutoin olisivat jääneet huomiotta, sanoo hankkeessa mukana ollut akatemiatutkija Henrik Serup Christensen Åbo Akademista.
Kansalaisaloitteista hyväksytyksiä on tullut ainoastaan tasa-arvoista avioliittolakia ajanut aloite. Monet aloitteista ovat kuitenkin julkisen keskustelun siivittämänä vauhdittaneett asioiden etenemistä tavoiteltuun suuntaan.
Valtaosa katsoo kansalaisaloitteen parantaneen demokratiaa
Vaikka aloitteiden kohtalo on laajasti tiedossa, kansalaiset arvioivat, että kansalaisaloite on tervetullut lisä suomalaiseen demokratiaan. Lähes 80 prosenttia katsoo kansalaisaloitteen parantaneen suomalaista demokratiaa.
– Raporttimme on toistaiseksi kattavin katsaus demokraattisiin innovaatioihin Suomessa. Havaitsimme, että vaikka innovaatiot ovat erilaisia ja niitä käytetään eri tarkoituksiin, päätöksentekijöiden tulisi käsitellä kansalaisten antamia panoksia vielä vuorovaikutteisemmin ja läpinäkyvämmin. Tämä vahvistaisi demokratiaa, oli kyseessä sitten kunta tai eduskunta, Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälä sanoo.
Demokraattisen innovaatiot Suomessa – Käyttö ja vaikutukset paikallisella ja valtakunnallisella tasolla -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Sen ovat laatineet professori Maija Setälä, akatemiatutkija Henrik Serup Christensen, tohtorikoulutettava Maija Jäske ja projektitutkija Elias Laitinen.
>> Yhteenveto tutkimuksesta
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Hanna Oksanen
