Asiasana: yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Saksan keisarillisen armeijan luutnantti Fritz Güth joutui ensimmäisessä maailmansodassa sotavangiksi Venäjälle, pakeni Suomeen ja joutui Suomen sisällissodan keskelle. Nyt hänen päiväkirjamerkinnöistään on syntynyt kirja Sotavankina Venäjällä – Suomen kautta kotiin. Teoksen toimittaneiden Olli Kleemolan ja Timo Soikkasen mukaan kirja antaa uudenlaisen näkökulman elämään Suomessa ja erityisesti Turussa vuonna 1918.

Evakkojen asuttamista ohjanneen maanhankintalain kielipykälällä on vähäinen vaikutus Lounais-Suomen rannikkoalueen maanlunastuksissa. Maanlunastustoiminta eteni pitkälti vapaaehtoisin kaupoin, mutta niitä hidasti päätös niputtaa kaikki ruotsin- ja kaksikieliset kunnat saman toimikunnan alaisiksi.

Turun yliopiston tutkijat haluavat selvittää, miten korona on vaikuttanut suomalaisten lapsiperheiden arkeen. Tutkimukseen kerätään aineistoa kaikille avoimella nettikyselyllä, johon voi vastata 17.5. saakka.

Kaikki yhteiskuntatieteellisen hakukohteet keräsivät ennätysmäärän hakemuksia, yhteensä 7328 hakemusta. Viime vuoteen verrattuna tiedekuntaan saapuneiden hakemusten määrä kasvoi yhteensä 1529:llä. Suurimmat määrälliset kasvajat oli poliittinen historia ja valtio-oppi 438 hakemuksen kasvulla, logopedia 417 hakemuksen kasvulla,  sosiaalitieteet 243 hakemuksen kasvulla ja psykologia 210 hakemuksen kasvulla.

Turun yliopistoon haki 1.4. päättyneessä kevään yhteishaussa ennätysmäärä hakijoita. Määrä nousi viime vuoteen verrattuna 14 prosenttia – hakijoita oli tänä keväänä 30 766, mikä on 3755 hakijaa enemmän kuin viime vuonna. Uudet tekniikan alat kiinnostivat, mutta myös lukuisat vanhat suosikit pitivät pintansa ja kasvattivat hakijamääriään.

Missä kulkevat julkisten edun ja terveydellisen profiloinnin oikeudelliset rajat? Mitä jos terveydenhuollossa kone on ainoa keskustelukumppanina? Miten käy yksityisyydelle digitalisoituvassa terveydenhuollossa? Näihin kysymyksiin haetaan vastausta Turun yliopistolla 18.3. järjestettävässä UNESCOn bioetiikkapäivässä.

Turun kaupunki, Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Länsi-Suomen yleishyödyllinen asuntosäätiö ovat myöntäneet yhteensä 600 000 euroa Turun kaupunkitutkimusohjelman mukaiseen tutkimustyöhön.

Maahanmuutto- ja ulkomaalaisnäkemyksiin vaikuttanut suurin muutos suomalaisessa  politiikassa viimeisen 50 vuoden aikana on ollut irrottautuminen Neuvostoliiton näkemykset huomioineesta politiikasta, Suomen kehityksen sitominen Länsi-Euroopan integraatioon ja kasvaneet maahanmuuttajamäärät. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Matti Välimäki Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, jossa hän tutki suomalaisten puolueiden maahanmuuttonäkemyksiä ja niiden taustalla vaikuttavien ajattelumallien kehitystä vuosina 1973–2015.