Turun yliopiston ja Ranskan Nouzillyn INRAE:n kansainvälinen tutkimusryhmä selvitti ajoporojen kykyä ymmärtää ihmisten käsillään antamia merkkejä. Tutkimuksen perusteella etenkin ihmisiin tottuneet porot pystyvät hyvin vähäisellä kouluttamisella seuraamaan ihmisen viittomia erittäin hyvin.
Tuore tutkimus osoittaa, että hevoset, jotka elävät vähintään kolmen yksilön laumoissa ja suurissa tarhoissa, ovat taitavampia seuraamaan ihmisen eleitä kuin yksittäin elävät hevoset. Ihmisen tuttuudella ei ollut vaikutusta eleiden ymmärtämiseen.
Tuulivoimaa rakennetaan Suomeen kiihtyvällä tahdilla, mutta sen vaikutuksista luontoon ja eläimiin tiedetään vasta vähän. Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät tuoreessa tutkimuksessa lepakoiden ja tuulivoiman suhdetta uudella tavalla. Tulokset osoittavat, että tietyt lepakkolajit välttelevät tuulivoimaloita.
Tuore tutkimus osoittaa, että hevonen voi suhtautua vastahakoisemmin uusiin tilanteisiin, jos sillä on useita ratsastajia tai kouluttajia, taustalla on lukuisia omistajanvaihdoksia tai hevonen on ollut nykyisellä omistajallaan vasta vähän aikaa. Hevosen ja ihmisen välistä vuorovaikutusta tutkineen kansainvälisen tutkimusryhmän tulokset viittaavat siihen, että hyvän vuorovaikutussuhteen luominen hevosen kanssa vaatii aikaa.
Turun ja Helsingin yliopistojen ekologit ovat havainneet, että haitallista vieraslajia supikoiraa esiintyi merkittävästi vähemmän susi- ja ilvesalueilla.
Kansainvälinen tutkimusryhmä havaitsi, että erilaiset sosiaalisuuden piirteet ovat yhteydessä aasiannorsujen stressihormonitasoihin. Urosnorsuilla esimerkiksi yksinäisyys nosti stressitasoa, naarasnorsuilla taas poikasten läsnäolo laski stressiä.
Vaikka panda on käytännössä kasvissyöjä, sen purentaelimistön toiminta poikkeaa muista kasvisyöjistä. Ravinto on luonnonvalinnan kautta vaikuttanut voimakkaasti pandan purentaelimistön evoluutioon. Turun yliopiston hammaslääketieteen ja biodiversiteettiyksikön tutkijat yhdessä Kiinan pandatutkimuslaitoksen CCRCGP:n tutkijoiden kanssa ovat selvittäneet ensimmäisinä maailmassa vastauksen pandojen erityiseen purentatoimintaan.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijoiden julkaisema artikkeli nostaa keskusteluun skorpionilajeja uhkaavan keräystoiminnan. Kestävästi tuotetut skorpionimyrkyt ovat tärkeitä esimerkiksi lääketieteellisessä tutkimuksessa. Viime vuosien aikana keräystoiminta on kuitenkin lisääntynyt voimakkaasti yksityishenkilöiden toimesta, ja skorpioneja kerätään valtavia määriä. Tämä kehityskulku vaarantaa skorpionilajien tulevaisuuden monilla alueilla.
Kansainvälinen tutkimusryhmä on löytänyt tieteelle uuden, täysin luolaelämään erikoistuneen juoksujalkaisen romanialaisesta luolasta. Maanpäällisestä eliöstöstä useita miljoonia vuosia erillään olleessa luolassa on erityislaatuinen, kemosynteettisten bakteerien tuottamaan energiaan perustuva ekosysteemi. Tieteelle uusi laji on luolasta tähän saakka tunnetuista kookkain ja ansaitsee tämän synkän ekosysteemin kuninkaan kruunun. Uuden lajin tieteellinen nimi Cryptops speleorex tarkoittaa vapaasti suomennettuna luolan kuningasta.
Turun yliopiston ekologit osoittavat uudessa tieteellisessä artikkelissaan, että varpuspöllöjen ”pakastimiin” eli pönttöihin ja koloihin talven varalle keräämät ruokavarastot pilaantuvat kahdesta syystä: runsaiden syyssateiden seurauksena ja jos varaston kerääminen on aloitettu aikaisin. Artikkelin tulokset osoittavat, että ilmastomuutos saattaa vaikeuttaa petojen ravinnonhankintaa ja siten vähentää paikallista talviaikaista eloonjäävyyttä. Tutkimus on julkaistu korkealuokkaisessa kansainvälisessä Global Change Biology -tiedejulkaisussa.