Asiasana: historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Kirjailija Hans Christian Andersenilla oli keskeinen rooli saksalaisen säveltäjän Richard Wagnerin vastaanotossa Tanskassa vuosina 1857–1875 (Väitös: MM Vanja Ljubibratić, 9.12.2022, musiikkitiede)

MM Vanja Ljubibratić tutki väitöstutkimuksessaan tanskalaisen kirjailijan ja runoilijan Hans Christian Andersenin roolia saksalaisen säveltäjän Richard Wagnerin kulttuurisessa vastaanotossa Tanskassa vuosina 1857–1875. Tutkimus osoittaa, että Andersenin keskeinen rooli liittyi Tanskan silloisiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin muutoksiin.

Neuvostoliitto muistoissa ja mielikuvissa -kirjanjulkistamisseminaarissa 7.12.2022 käsitellään monipuolisesti Neuvostoliittoa koskevaa kulttuurista muistia

01.12.2022

Turun yliopiston SELMA-tutkimuskeskus järjestää 7.12.2022 avoimen seminaarin, jossa pohditaan Neuvostoliittoon liittyviä muistoja ja mielikuvia kulttuurisen muistitutkimuksen näkökulmasta. Seminaari pohjautuu kirjaan, joka käsittelee sitä, millaisena Neuvostoliitto muistetaan, mitä unohdetaan, ja millaisena sitä on esitetty ja esitetään erilaisissa kulttuurisissa teksteissä.

Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmen tietokirja Tunteiden palo – Turku liekeissä 1827 tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi

08.11.2022

Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmen kirjoittama Tunteiden palo – Turku liekeissä 1827 on valittu vuoden 2022 tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi. Kirja kertoo Turun palon tarinan uudesta näkökulmasta, siitä, millainen katastrofi oli kaupungin asukkaiden kokemana. Tietokirjallisuuden Finlandia-voittaja valitaan kuuden teoksen joukosta 1.12.2022.

Merimiehetkö erimiehiä? Väitöstutkimus tuo näkymättömät merimiehet merenkulun historian tutkimukseen (Väitös: FM Ulla Kallberg, 12.11.2022, etnologia)

Merimiehen minuus on kokovartaloperformanssi. FM Ulla Kallberg selvitti etnologian alan väitöstutkimuksessaan, millaisia käsityksiä merimiehillä oli merimiehenä olemisesta ja siitä, miten he kokivat oman minuutensa ja ymmärsivät paikkansa ja asemansa rahtia kuljettaneiden höyrylaivojen työyhteisöissä vuosina 1910–1955. Tutkimuksessa minuus paljastui dynaamiseksi käsitteeksi. Se eletään ja koetaan ja nuo kokemukset ovat usein raskaita ja raastavia.

Meyerin kirjakauppa tarjoaa kokemuksellisen kurkistuksen 1800-luvun alun Turkuun

02.11.2022

Millaista oli asioida kirjakaupassa 1800-luvulla? Ajalla, jolloin kotimainen kirja-ala oli vasta muotoutumassa, perusti Friedrich Anton Meyer Turkuun kirjapuodin. Meyerin persoonan ympärille on nyt muotoutunut esitys "Minun kirjapuotini" – Kokemuksellinen kurkistus F.A. Meyerin kirjakauppaan 1810-luvun Turussa. Esityksen taustalla on Turun yliopistossa toimiva Sanojen liike ja tiedon paikat -tutkimushanke.

Valaanpyyntialuksilla eli onnellisia naisia – kapteenien vaimot merimatkoilla 1800-luvulla (Väitös: Emilia Syväsalmi, 28.10.2022, yleinen historia)

Yhdysvaltalaisilla valaanpyyntialuksilla eli 1800-luvulla tavallisia naisia erikoislaatuisissa olosuhteissa. Emilia Syväsalmi selvitti yleisen historian alan väitöstutkimuksessaan, millaisena valaanpyyntialusten kapteenien vaimot vuosina 1840–1870 kokivat elämänsä laivayhteisössä. Päiväkirjateksteissään naiset kirjoittivat itsensä osaksi laivayhteisöä kuvailemalla valaanpyyntiä ja yhteistä tekemistä. Naisten merelle lähtö haastoi totuttua asetelmaa, jossa mies teki työtä merellä ja nainen odotti kotona maissa.

Kuvaukset 1800-luvun Uudesta-Seelannista osoittavat tiedon tuottamisen olleen luovaa ja ristiriitaista (Väitös: FM Mikko Myllyntausta, 7.10.2022, yleinen historia)

Samoihin lähteisiin viittaamalla voidaan väittää täysin erilaisia, keskenään kilpailevia asioita. Tämä selviää FM Mikko Myllyntaustan väitöstutkimuksesta, jossa hän tutki tiedon välittymistä ja uuden tiedon tuottamista Britannian ja Uuden-Seelannin välillä liikkuneessa kommunikaatiossa 1800-luvulla.

Paluu historiaan -podcast herättää vanhat artikkelit uuteen eloon

27.09.2022

Calonian studiossa ollaan tekemässä jotain aivan uudenlaista. Poliittisen historian dosentti, tuore Ennen ja nyt Historian tietosanomien päätoimittaja Olli Kleemola on kutsunut studioon folkloristiikan professorin Anne Heimon. Tekeillä on ensimmäinen osa podcastsarjasta, jossa nostetaan päivänvaloon vuosien takaiset vertaisarvioidut artikkelit.