Humanistisen tiedekunnan etnologian, folkloristiikan ja uskontotieteen oppiaineissa järjestettiin ensimmäinen virallinen alumnitapahtuma, Alumniafterwork. Torstaina 27.10. Ravintola Koulussa järjestetyn tapahtuman tavoitteena oli vahvistaa verkostoja ja kehittää alumnitoimintaa.
MM Vanja Ljubibratić tutki väitöstutkimuksessaan tanskalaisen kirjailijan ja runoilijan Hans Christian Andersenin roolia saksalaisen säveltäjän Richard Wagnerin kulttuurisessa vastaanotossa Tanskassa vuosina 1857–1875. Tutkimus osoittaa, että Andersenin keskeinen rooli liittyi Tanskan silloisiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin muutoksiin.
Turun yliopiston SELMA-tutkimuskeskus järjestää 7.12.2022 avoimen seminaarin, jossa pohditaan Neuvostoliittoon liittyviä muistoja ja mielikuvia kulttuurisen muistitutkimuksen näkökulmasta. Seminaari pohjautuu kirjaan, joka käsittelee sitä, millaisena Neuvostoliitto muistetaan, mitä unohdetaan, ja millaisena sitä on esitetty ja esitetään erilaisissa kulttuurisissa teksteissä.
Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmen kirjoittama Tunteiden palo – Turku liekeissä 1827 on valittu vuoden 2022 tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi. Kirja kertoo Turun palon tarinan uudesta näkökulmasta, siitä, millainen katastrofi oli kaupungin asukkaiden kokemana. Tietokirjallisuuden Finlandia-voittaja valitaan kuuden teoksen joukosta 1.12.2022.
Merimiehen minuus on kokovartaloperformanssi. FM Ulla Kallberg selvitti etnologian alan väitöstutkimuksessaan, millaisia käsityksiä merimiehillä oli merimiehenä olemisesta ja siitä, miten he kokivat oman minuutensa ja ymmärsivät paikkansa ja asemansa rahtia kuljettaneiden höyrylaivojen työyhteisöissä vuosina 1910–1955. Tutkimuksessa minuus paljastui dynaamiseksi käsitteeksi. Se eletään ja koetaan ja nuo kokemukset ovat usein raskaita ja raastavia.
Turun yliopistossa järjestetään torstaina 10.11.2022 seminaari ukrainalaisesta kirjallisuudesta ja kulttuurista. Ilmoittaudu Arcanumissa pidettävään seminaariin 7.11. mennessä. Seminaariin on mahdollista osallistua myös etänä.
Millaista oli asioida kirjakaupassa 1800-luvulla? Ajalla, jolloin kotimainen kirja-ala oli vasta muotoutumassa, perusti Friedrich Anton Meyer Turkuun kirjapuodin. Meyerin persoonan ympärille on nyt muotoutunut esitys "Minun kirjapuotini" – Kokemuksellinen kurkistus F.A. Meyerin kirjakauppaan 1810-luvun Turussa. Esityksen taustalla on Turun yliopistossa toimiva Sanojen liike ja tiedon paikat -tutkimushanke.
Yhdysvaltalaisilla valaanpyyntialuksilla eli 1800-luvulla tavallisia naisia erikoislaatuisissa olosuhteissa. Emilia Syväsalmi selvitti yleisen historian alan väitöstutkimuksessaan, millaisena valaanpyyntialusten kapteenien vaimot vuosina 1840–1870 kokivat elämänsä laivayhteisössä. Päiväkirjateksteissään naiset kirjoittivat itsensä osaksi laivayhteisöä kuvailemalla valaanpyyntiä ja yhteistä tekemistä. Naisten merelle lähtö haastoi totuttua asetelmaa, jossa mies teki työtä merellä ja nainen odotti kotona maissa.
Samoihin lähteisiin viittaamalla voidaan väittää täysin erilaisia, keskenään kilpailevia asioita. Tämä selviää FM Mikko Myllyntaustan väitöstutkimuksesta, jossa hän tutki tiedon välittymistä ja uuden tiedon tuottamista Britannian ja Uuden-Seelannin välillä liikkuneessa kommunikaatiossa 1800-luvulla.
Calonian studiossa ollaan tekemässä jotain aivan uudenlaista. Poliittisen historian dosentti, tuore Ennen ja nyt Historian tietosanomien päätoimittaja Olli Kleemola on kutsunut studioon folkloristiikan professorin Anne Heimon. Tekeillä on ensimmäinen osa podcastsarjasta, jossa nostetaan päivänvaloon vuosien takaiset vertaisarvioidut artikkelit.