FM Anni Hakanen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan, miten verkkomaisissa rakenteissa useiden kohteiden samanaikaista paikannusta voidaan tehdä etäisyyksien avulla. Hakasen kehittämiä uusia paikannuskeinoja on mahdollista hyödyntää esimerkiksi robottien ohjaamisessa tai tunkeilijoiden jäljittämisessä tietoverkoissa.
Koneoppiminen on yksi tekoälyn menestyneistä osa-alueista, jolle on löydetty monia käytännön sovelluskohteita. Turun yliopistossa väittelevän Markus Viljasen väitöstutkimus ratkaisee sensuroidun datan ongelman tietyillä koneoppimisen sovellusalueilla määrittelemällä parittaiseen dataan perustuvia matemaattisia malleja, joiden avulla koneoppimista voidaan soveltaa ennustustehtävään. Uusilla menetelmillä ennustuksia voidaan tuottaa reaaliajassa.
Alkulukuihin liittyy yhä lukuisia merkittäviä avoimia ongelmia, vaikka matemaatikot ovat tutkineet niitä jo antiikin ajoista lähtien. FM Jori Merikoski kehitti väitöskirjatutkimuksessaan uusia lähestymistapoja lukuteorian ikuisuusongelmiin.
FM, KM Einari Kurvinen tutki väitöskirjatyössään opettajien kanssa tiiviissä yhteistyössä kehitettyä matematiikan sähköistä opintopolkua ViLLE-oppimisympäristössä. Tutkimuksen mukaan viikoittainen yhden tunnin matematiikan harjoittelu sähköisessä ympäristössä parantaa oppilaiden oppimistuloksia merkittävästi. Tuloksien avulla voidaan kehittää oppimisanalytiikan ekosysteemiä.
MSc Ashok Veerasamy selvitti väitöskirjassaan tapoja ennustaa, ketkä ovat vaarassa epäonnistua ohjelmoinnin kurssisuorituksissaan yliopistossa. Tällöin on mahdollista ottaa käyttöön varhaisen väliintulon strategioita, jotka estävät hylättyjä kurssisuorituksia ja opiskelu-uupumusta.
Tuoreessa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin pilvilaskennan sekä esineiden internetin tietoturvaa ja esitetään ohjelmistopohjaisia lähestymistapoja tietoturvaan tukeutumalla osittain laitteistopohjaisiin teknologioihin. Esitetyt lähestymistavat tarjoavat tehokkaita keinoja tietoturvan parantamiseksi ja kyberhyökkäysten estämiseksi.
Osittaisdifferentiaaliyhtälöt ovat yleinen tapa kuvailla erilaisia luonnonilmiöitä kuten liikettä ja lämpöä. Yhtälöitä ei usein osata ratkaista kynällä ja paperilla, vaan ratkaisufunktioita etsitään tietokoneiden avulla. FM Arttu Karppinen tutki väitöskirjassaan ratkaisufunktioiden säännöllisyysominaisuuksia tilanteessa, joka yhdistää monet aiemmin yhtälötyypit yhteisen teorian alle.
FM Tuomo Lehtilä tutki väitöskirjassaan matemaattista mallia, jolla voidaan korjata tiedonhaun virheitä DNA-muisteista. Hän selvitti myös, millä tunnistinverkon sensorien sijaintivalinnoilla on parhaat paikannusominaisuudet.
Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan FM Outi Montonen on kehittänyt optimointimenetelmiä monitavoiteoptimointitehtäville, jotka eivät välttämättä toteuta perinteisten optimointimenetelmien vaatimia oletuksia. Lisäksi yhtä kehitetyistä menetelmistä on hyödynnetty päätöksenteon tukena käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa.
MSc Etienne Moutot tarkasteli Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan kompleksisia värityksiä ja niiden algoritmeja. Tutkimus koski Nivat'n otaksumaa, joka on toistaiseksi todistamaton matemaattinen väite.