Asiasana: PET-keskus

Mikä on BioCity Turku ja mitä siellä tehdään?
Mitä ovat BioCity Turun tutkimusohjelmat?
Löytäisinköhän uusia yhteistyökumppaneita?

Immunologisten lääkkeiden kehitys ja immunoprofilointi ovat valokeilassa InFLAMES-lippulaivan vuoden 2023 ensimmäisessä Corporate Cornerissa. Seminaariin odotetaan yli sataa osanottajaa ja se järjestetään 26. tammikuuta klo 12–16 Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa Turussa.

Kevään Frontiers of Science -seminaariohjelma on valmis. Kaikki luennot ovat paikan päällä klo 12:00 BioCityn Presidentti-auditoriossa, ellei ohjelmassa ole mainittu toisin. Ennen jokaista seminaaria on tarjolla kahvia ja sämpylöitä.

Suurempi askelmäärä, pidempi seisomisaika ja parempi kunto ovat yhteydessä parempaan lihasten insuliiniherkkyyteen vähän liikkuvilla työikäisillä aikuisilla, joilla on ylipainoa ja kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin, selviää Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen ja UKK-instituutin tutkimuksessa. Näitäkin tärkeämpää lihasten aineenvaihdunnalle on kuitenkin terve kehonkoostumus.

Syöpäsäätiö jakoi vuonna 2022 syöpätutkimukseen apurahoja ennätykselliset 7,35 miljoonaa euroa. Turun yliopiston tutkijoille apurahoja jaettiin yhteensä 680 000 euroa.

Turun yliopiston neuroimmunologian professori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Laura Airaksen tutkimusryhmälle on myönnetty 600 000 euron tutkimusrahoitus aivotulehduksen syntysyiden selvittämiseen. Rahoitus tulee yhdysvaltalaiselta MS-järjestöltä, US National Multiple Sclerosis Societylta.

Turkua voi hyvällä syyllä kutsua Suomen ja koko Euroopan kuvantamisen pääkaupungiksi. Turussa sijaitsevat sekä eurooppalaisen biokuvantamisen Euro-BioImaging-tutkimusinfrastruktuurin pääkonttori että kansallinen PET-keskus, joka on yksi maanosan tärkeimmistä lääketieteellisen kuvantamisen keskuksista.

Uutuusteos kertoo, miksi osa meistä luisuu arkipäiväisestä pahanteosta rikollisuuden ja väkivallan poluille. Teoksen kirjoittanut Lauri Nummenmaa on tutkimusryhmineen tarkastellut pahuutta muun muassa aivotutkimuksen keinoin.

Turun PET-keskuksen tutkijat ovat todenneet, että valo vaikuttaa nisäkkäiden ruskean rasvan opioidireseptorien toimintaan. Kun päivänvalon määrä vähenee, reseptorien aktiivisuus lisääntyy. Samanlainen ilmiö tapahtuu aivoissa. Kummankin tarkoitus on auttaa ihmisiä ja eläimiä sopeutumaan vuodenaikojen vaihteluun.

Ihmiselimistössä on noin 40 biljoonaa solua. Niistä jokainen tarvitsee happea elääkseen. Jos solujen käytettävissä olevan hapen määrä laskee, solujen pitää pystyä aistimaan muutos ja reagoimaan siihen. Sir Peter Ratcliffe selvitti, kuinka tämä tapahtuu. Löytö toi Ratcliffelle ja kumppaneille vuonna 2019 lääketieteen Nobel-palkinnon. Ratcliffe vieraili Turun yliopistossa 25. elokuuta.