Tuore Turun yliopiston tutkimus osoittaa, että sosiaalisten tilanteiden havaitsemiseen liittyvä aivotoiminta on samankaltaista eri ihmisillä. Tutkijat tunnistivat ihmisaivoissa olevan laajan hermoverkoston, joka käsittelee tehokkaasti monenlaista sosiaalista tietoa.
Sosiaalinen kanssakäyminen on keskeinen osa ihmiselämää kaikilla sen osa-alueilla. Vuorovaikutus vaatii sosiaalisen maailman havainnointia, havaintotiedon tulkintaa ja joustavaa toisten käyttäytymiseen reagoimista. Aivot kykenevät tällaiseen havaitsemiseen ja päätöksentekoon automaattisesti ja salamannopeasti, mutta toistaiseksi aivojen sosiaalisen tiedonkäsittelyn mekanismit tunnetaan huonosti.
Turun PET-keskuksen tutkimus paljasti, että aivoissa on laaja hermoverkosto, joka käsittelee monentyyppistä sosiaalista tietoa. Tutkimus osoitti, että ihmisten sosiaalinen havaintomaailma koostuu rajatusta joukosta pääpiirteitä, kuten antisosiaalisuus, seksuaalisuus tai kiintymys ja kommunikaatio. Näiden sosiaalisten piirteiden käsitteleminen on hajautettu useille aivojen alueille, paikantuen pääosin aivojen takaosiin takaraivolohkoon ja ohimolohkoon.
Aivokuvantamisen avulla tutkijat havaitsivat, että aivotoiminta sosiaaliselle havaitsemiselle tärkeillä aivojen alueilla synkronoituu ihmisten välillä, kun ihmiset katsovat videoita sosiaalisista tilanteista. Aivotoiminnan synkronisoituminen tarkoittaa sitä, että tiedonkäsittely on keskimäärin samankaltaista eri ihmisten välillä.
– Tuloksemme osoittavat, että eri ihmisten aivot käsittelevät samankaltaisesti erilaisia sosiaalisia piirteitä ja että tietyt aivojen takaosan alueet ovat tärkeimpiä sosiaalisen havaintotiedon käsittelyn kannalta. Ihmiset havaitsevat konkreettisia ja välittömään toimintaan liittyviä asioita, kuten kipua ja väkivaltaa, keskenään samankaltaisemmin kuin abstrakteja sosiaalisia piirteitä, kuten toisen ihmisen epävarmuutta tai luotettavuutta, kertoo väitöskirjatutkija Severi Santavirta Turun PET-keskuksesta.
Aivojen sosiaaliset hermoverkostot. Kuvassa on esitetty vasen ja oikea aivopuolisko avattuna tasaiseksi pinnaksi. Mitä kirkkaampi väri aivoalueella on, sitä useamman tyyppistä sosiaalista havaintotietoa alue käsittelee. Kuva: Severi Santavirta
Vaikka tutkimuksessa arvioitiin yli sadan eri sosiaalisen piirteen esiintyvyyttä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, tutkijoille selvisi, että sosiaalinen havaintomaailma koostuu rajatusta joukosta pääpiirteitä. Pääpiirteiden olemassaolo merkitsee sitä, että sosiaalisen tiedonkäsittelyn kannalta on tärkeää havaita sosiaalisen tilanteen peruselementtejä, jotka luovat pohjan tilanteen tulkitsemiselle.
– Kun tutkimme erilaisten sosiaalisten piirteiden havaitsemista, selvisi, että tietyt piirteet havaitaan yleensä yhdessä – esimerkiksi seksuaalisuus ja intohimo esiintyivät käytännössä aina yhdessä. Tämän yhteisen esiintymisen perusteella pystyimme ryhmittelemään sosiaaliset piirteet rajattuun joukkoon pääpiirteitä. Esimerkkejä tällaisista pääpiirteistä ovat antisosiaalisuus, seksuaalisuus tai kiintymys, syöminen, huumori tai leikillisyys, kommunikaatio ja kehon liikkeet. Nämä pääpiirteet kuvaavat hyvin sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeimpiä osa-alueita, joiden havaitsemisen perusteella sosiaalisia tilanteita voidaan nopeasti tulkita, Santavirta jatkaa.
Tutkimuksessa 97 ihmiselle näytettiin videoita erilaisista sosiaalisista tilanteista samalla kun tutkijat mittasivat funktionaalisen magneettikuvantamisen avulla tutkimukseen osallistuneiden aivojen toimintaa reaaliajassa. Rippumaton ryhmä tutkittavia arvioi yli sadan erilaisen sosiaalisen piirteen esiintyvyyttä samoista videoista.
– Aivotoimintojen tahdistuminen ihmisten välillä kertoo, kuinka samankaltaisesti havaitsemme sosiaalista maailmaa. Toiset ihmiset ovat tärkein ympäristömme, ja yhteisen maailman samatahtinen havaitseminen on välttämätöntä yhdessä toimimiselle, kertoo professori Lauri Nummenmaa PET-keskuksesta.
Tulokset on julkaistu NeuroImage -tiedelehdessä.
Katso video aivotoiminnasta sosiaalisten tilanteiden havaitsemisen aikana:
Video: Severi Santavirta
Lisätietoja
Severi Santavirta, +358443290195, svtsan@utu.fi (sähköposti ensisijainen yhteydenottotapa)
